Kissani on liian läheisriippuvainen
On ihossa kiinni 24/7. Oikeasti. Nousen sohvalta ja kuljen metrin hakemaan kaukosäädintä, kissa nousee myös ja seuraa. Teen ruokaa, kissa pyörii jaloissa tai hyppää olkapäälle. Käyn parvekkeella, kissa juoksee kaikki ikkunat läpi ja huutaa. Menen vessaan, kissa huutaa ja raapii ovea jos ei pääse myös. Jos päästän, änkee syliin kun istun paskalla.
Nukkuu joka yö mun pään päällä. Vaikka heräisin miljoona kertaa yön aikana siirtämään vähän kauemmaks, ryömii heti takas. Sillä on pakkomielle olla kokojan ihokosketuksessa. Ihan kokoajan. Kyllä ihan hyvin pärjää kun en ole kotona, tottakai hyppää aina olkapäälle kun olen lähdössä ovesta ulos, mutta muuten ihan hyvin. Vissiin nukkuu aina kun olen poissa. Onhan tää ihan suloista, mutta aika hermojaraastavaa usein. On mulla toinenkin kissa mutta se on ihan eri maata, chillailee vaan. Voikohan tälle tehdä mitään?
Kommentit (14)
Ihanaa! ❤️ Minun kissani ovat molemmat tuollaisia chillailijoita, eikä ole henkilökohtaista kokemusta läheisriippuvaisista kissoista. Älä edes yritä muuttaa tuota käytöstä (tuskin voitkaan), vaan ota siitä ilo irti! Varmaan riistää välillä hermoja, mutta onhan tuo nyt ainutkertaisen suloista, joten anna olla! Terkkuja kisuille!
Mun kissa oli ennen ihan tavallinen, mutta kun sen kaveri kuoli, siitä tuli just tuollainen. Se on onnellinen vain silloin, kun saa olla sylissä, tai yöllä mun päällä, muuten maukuu kovalla, karhealla äänellä ikäväänsä. Aika rasittavaa, vaikka kisu suloinen onkin.
Tiedätkö, minkä ikäisenä erotettu emosta? Jotkut yksilöt saattavat liian aikaisen erottamisen takia leimaantua omistajaansa. Meilläkin on kyllä tuollainen kissa, joka haluaa olla mukana kaikessa ja seuraa meitä kaikkialle, muttei kuitenkaan ihan noin paljoa.
Onko uros? Luin jostain, että urokset olisivat usein takertuvampia. Minulla on samantyylinen kissa, seuraa joka paikkaan, ikinä en saa olla yksin, huutaa tuskaisesti jos jää oven toiselle puolelle jne...
Vierailija kirjoitti:
Kai sä leikität sitä ja muuten aktivoit? Opetat sille esimerkiksi jotain temppuja? Jotkut kissat ovat kyllä vaan luonteeltaan sellasia että vaativat enemmän huomiota ja haluavat osallistua kaikkeen.
On kyllä todella aktiivinen tapaus. Joskus leikitän sitä niin paljon että on ihan poikki ja nukahtaa, silloin on hetki rauhaa. Käydään myös lenkillä muutama kerta viikossa.
Kyllähän tähän on jo tottunut, täyttää kohta 6.
Eniten mua häiritsee toisen kissan puolesta. Tulevat kyllä hyvin juttuun mutta tää ei kestä jos annan huomiota toiselle. Siis ei yhtään. Jos Mun on pakko sulkea se vessaan sillon kun harjaan toisen turkkia.
Minullakin ollut joskus tuon tyyppinen kissa, aina tunkemassa syliin ja kun kesäisin ulkona kyykistelin kasvimaalla rikkaruohoja nyppimässä, kissa nökötti selän päällä.
Voi nyt tuntua joskus rasittavalta, mutta yritä kuitenkin nauttia siitä. Vielä tulee sekin aika, kun haikeana muistelet ja kaipaat, kun ei kissaa enää ole. Tämän voin sanoa kokemuksella.
Vierailija kirjoitti:
Onko uros? Luin jostain, että urokset olisivat usein takertuvampia. Minulla on samantyylinen kissa, seuraa joka paikkaan, ikinä en saa olla yksin, huutaa tuskaisesti jos jää oven toiselle puolelle jne...
Mäkin oon lukenut saman, mutta tää on tyttö.
Ihana ongelma. Yksi tuntemani kissa tekee sellaista, että jos vaikka juttelee jonkun kanssa ja samalla nojaa kädellään pöytään, niin kissa tulee puskemaan päätään kättä vasten yrittäen saada silitystä. Omistaja, joka on tottunut siihen, aina toteaa miten häntä ärsyttää, kun kissa ei jätä hetkeksikään rauhaan :D
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Enhän mä sitä haluaisi edes muuttaa, välillä vaan hermot menee ja tulee ittelleni paha mieli kun huudahdan ja kissa ei oo tehny mitään väärää. On vain tiellä kokoajan.
Pelottaa vaan toisen kisun puolesta, että onkohan kovin stressaantunut? Jos toinen kissa tulee sänkyyn rapsutettavaksi ja nukkumaan niin tää on heti häätämässä pois. Usein heitänkin tän pois makkarista hetkeks että toinen saa edes vähän huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Enhän mä sitä haluaisi edes muuttaa, välillä vaan hermot menee ja tulee ittelleni paha mieli kun huudahdan ja kissa ei oo tehny mitään väärää. On vain tiellä kokoajan.
Pelottaa vaan toisen kisun puolesta, että onkohan kovin stressaantunut? Jos toinen kissa tulee sänkyyn rapsutettavaksi ja nukkumaan niin tää on heti häätämässä pois. Usein heitänkin tän pois makkarista hetkeks että toinen saa edes vähän huomiota.
Ymmärrän tuon urostakiaisen omistajana, itsekin ärähtelen varsinkin kun pyörii jaloissa koko ajan eikä väistä. Onko tämä takertuja ollut sinulla ensin? Vähentäisikö mustasukkaisuutta, jos yrität huomioida kissoja yhtä aikaa, ja tämän vaativamman aina ensin? Olen koittanut myös sellaista huomioon hukuttamista, ja myös seuraan kissaani vuorostaan joka askeleella, hämmentyy siitä niin, että hakeutuu ainakin hetkeksi omaan rauhaan.
Mulla on samanlainen kissa. Onhan se toisaalta suloista kun kissa kokoajan on siinä vieressä, mutta joskus ottaa vähän hermoonkin. Lisäksi tämä yksilö ei osaa leikkiä tai tehdä muutakaan omin nokkinensa, vaan tarvitsee mut joko katselemaan leikkimistä tai leikitttämään. Paljon leluja oon ostanu, että sais joskus hetken rauhan, mutta ei :D
Uroskissa on ja eikä ole liian aikaisin vierotettu emostaan kun eli emonsa kanssa ensimmäiset 4kk. Toista kissaa mietin joskus sille kaveriksi, mutta en tiedä tottuisko tuo enää kun ikääkin on jo 9v.
Tosiaan seuraa joka paikkaan: vessan oven takana huutaa eroahdistustaan, nukkuu yöt vieressä, heti kun istun haluaa tulla syliin nukkumaan jne. Eräs orastava suhdekin karitui kun kissa ei halunnut miestä samaan sänkyyn, onneksi nykyinen ymmärtää kissan aivoituksia paremmin ja tykkää kissasta kuin omastaan vaikka tunne ei välttämättä oo molemminpuolinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enhän mä sitä haluaisi edes muuttaa, välillä vaan hermot menee ja tulee ittelleni paha mieli kun huudahdan ja kissa ei oo tehny mitään väärää. On vain tiellä kokoajan.
Pelottaa vaan toisen kisun puolesta, että onkohan kovin stressaantunut? Jos toinen kissa tulee sänkyyn rapsutettavaksi ja nukkumaan niin tää on heti häätämässä pois. Usein heitänkin tän pois makkarista hetkeks että toinen saa edes vähän huomiota.Ymmärrän tuon urostakiaisen omistajana, itsekin ärähtelen varsinkin kun pyörii jaloissa koko ajan eikä väistä. Onko tämä takertuja ollut sinulla ensin? Vähentäisikö mustasukkaisuutta, jos yrität huomioida kissoja yhtä aikaa, ja tämän vaativamman aina ensin? Olen koittanut myös sellaista huomioon hukuttamista, ja myös seuraan kissaani vuorostaan joka askeleella, hämmentyy siitä niin, että hakeutuu ainakin hetkeksi omaan rauhaan.
Ensin tuli toinen kisu. Hän oli jo aikuinen 4v kissa ja koditon kun tuli meille. On vissiin jotain käynyt, kun pelkää pieniä lapsia yli kaiken. Sitten myöhemmin hankin hänelle kaveriksi tämän takertujan. Hän tuli pentuna, mutta oli jo 5kk ikäinen joten ei liian aikaisin vierotettu emosta. Mutta tosiaan tää tuli maalta, navettakissa. Entiedä voiko se vaikuttaa kun viettänyt ensimmäiset kuukaudet paikassa missä oli kymmeniä kissoja. (Ehkä joutunut taistelemaan huomiosta ja ruuasta?).
Koska syöminenkin on ollut ongelma. Onneksi siitä päästiin yli eikä enää niin usein yritä rohmuta kaikkea ruokaa. Oli ongelmana että hääti toisen pois ruokakupilta.
Pitää kokeilla tota tekniikkaa :D Vaikka en kyl tiedä onnistuuko kun tosiaan seuraa mua kokoajan.
Kai sä leikität sitä ja muuten aktivoit? Opetat sille esimerkiksi jotain temppuja? Jotkut kissat ovat kyllä vaan luonteeltaan sellasia että vaativat enemmän huomiota ja haluavat osallistua kaikkeen.