Onko minussa jotain vikaa?
Kun joku muu menettää jonkun niin hän paranee ajan kanssa. Minusta tuntuu pahemmalta ja pahemmalta päivä päivältä. Ajattelen koko ajan hyviä hetkiä. Itken. Minuun sattuu fyysisesti. Saan hysteerisiä itkukohtauksia. Voin olla apaattinen monta tuntia. En elä. Minä kärsin. Enkä saa sitä pois päältä. En pysty unohtamaan, vaikka haluaisin.
Kommentit (3)
Ei ole, ihmiset suree eri tavalla, mutta hanki tarvittaessa ihminen jolle puhua (läheinen, kriisiapu) ja jos olo menee sietämättömäksi tai pitkittyy niin masennuksen mahdollisuus kannattaa sulkea pois (psykiatri).
Ei ole :) ollaan kaikki ihmisiä ja erilaisia. Suosittelen kovasti hakemaan apua, ettet jää yksin selvästi mieltäsi vaivaavan asian kanssa. Tsemppiä ja valoa syksyysi! :)
Ei ole, olen käynyt läpi ihan samanlaisia tuntemuksia vaikken olekaan varma mistä tarkalleen puhut. Tsemppiä, selviät kyllä.