Terve seurakoirarotu?
Haaveilen seurakoiraa perheenjäseneksi ja lenkkikaveriksi. Ongelmaksi tuntuu muodostuvat terveys. En halua lyhytkuonoista koiraa, jolla on hengitysvaikeuksia. Enkä mulkosilmäistä. Cavaliereilla syringomyelian todennäköisyys on ihan järkyttävää... Karvatonta koiraa en pakkasten maassa halua ottaa. Löytyykö mitään edes kohtalaisen perustervettä rotua?
Metsästys- ja käyttökoirissa löytyisi terveempiä, mutta ei minulla ole tarjota mitään vaikkapa hirvi- tai lintukoiralle.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Sheltti, collie
Eikö ainakin colliella ole silmäsairauksia, lonkkavikaa...
Vierailija kirjoitti:
Cockerspanieli.
Tai jokin muu spanieli, esim.englannin- tai walesinspringerspanieli. Novascotiannoutaja eli tolleri tuli myös mieleen.
Ei ole TERVETTÄ ottaa seurakoiraa, joten unohda koko homma.
Olet varmaan sinkku kun tuollaista haaveilet. Tuon ottamalla karsit lopuistakin mahdollisista kumppaniehdokkaista yli 80% pois.
Entäs sekarotuinen tai Rescue-koira? Niistäkin monet ovat saaneet hyviä koiria.
Bernhardinkoira,se on niin fiksu ja terve että kulkee terveysjuoma mukanaan https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f7/St_Bernard_wi…
Ota karhukoira tai susikoira. Karhut ja sudet on ykeistyneet metsissä huimasti. Toisaalta supikoira vous myls olla kiva.
Onko koon tai turkinhoidon suhteen vaatimuksia?
Vierailija kirjoitti:
Entäs sekarotuinen tai Rescue-koira? Niistäkin monet ovat saaneet hyviä koiria.
Sekarotuisuus ei ole tae terveemmästä koirasta. Resque-koirissa on riskinsä.
Kaikissa eläimissä voi olla jotain sairauksia, mutta minusta esim villakoirien pitkä keskimääräinen elinikä kertoo pohjimmiltaan hyvin terveestä rodusta. Rakenne on ideaali, villakoira juoksee ja hyppii kuin vuorikauris missä tahansa kivikoissa ja jaksaa pitkänkin juoksulenkin iloisella mielellä. Ja kuitenkin on seurakoira, eikä tarvitse mitään tiettyä harrastusta pärjätäkseen päänsä kanssa.
Minulla on toisenlaisessa elämänvaiheessa ollut airedalenterrieri. Osaan ainakin nyppiä turkin ja harjaaminen on ok myös.
Rescue-koiraakin olen joskus harkinnut, mutta nuorempi lapsista on vasta 9. Voi olla huono juttu koiran kannalta, kiertoon joutuminen ei ole oikein. Mutta koti ei ole aina niin rauhallinen, kuin rescue-koiralle olisi hyvä. Tietty, jos se tulisi lapsiperheestä vaikka allergian takia, se muuttaa tilanteen. Paitsi noiden tärkeimpien kriteerien olisi täytyttävä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Entäs sekarotuinen tai Rescue-koira? Niistäkin monet ovat saaneet hyviä koiria.
Ehdottaisin myös seropia tai rescueta yhdeksi punnittavaksi vaihtoehdoksi. Kaikki omat koirani ovat olleet sekarotuisia ja terveitä. Nykyinen koirani on nelivuotias rescue ja ainoat eläinlääkärikulut ovat tulleet vuosittaisista rokotuksista.
Suomalaiset vastuulliset rescue-yhdistykset ovat lanseeranneet oman vastuullisuuskriteerit joita monet yhdistykset ovat sitoutuneet noudattamaan. Kyseiseset kriteerit ovat selvästi maahantuontivaatimuksia tiukemmat ja näin ollen riskituonteihin jää pienempi mahdollisuus. Rescue ei ole sellainen riski kuin av antaa ymmärtää.
Lisää vastuullisesta rescue-toiminnasta: https://www.responsiblerescue.fi/
Te, joilla on ollut sekarotuisia: kuinka vahvasti ne ovat ilmentäneet vanhempiensa ominaisuuksia? Kuinka ennakoitavissa luonne siis on?
Itse suosittelen sinulle villakoiraa. Villakoira on eloisa ja todella terve koirarotu suhteessa muihin koiriin. Jos et syötä suolaisia makupaloja ja harjailet pennusta asti hampaita, ei normaaliterveellä villakoiralla pitäisi olla mitään terveysongelmia. Ientulehdukset ovat tällä rodulla nimittäin todella yleisiä ja omalta koiraltani on poistettu lukuisia hampaita. Harjaaminen tässä kunnossa oleville hampaille tuottaa vain ongelmia, joten siksi kannattaa aloittaa hammashuolto ajoissa. Dentasticksit ovat vain hyvinmarkkinoitu koirien herkku, josta ei suuhygieenisesti ole todellisuudessa oikeasti hyötyä, joten niiden syöttämisellä et pääse mihinkään (tästä johtuu koirani huono suuterveys, kun perheeni luotti liikaa "puruluiden" ihmeelliseen voimaan eikä opettanut hampaiden harjausta ajoissa).
Toinen mikä voisi passata sinulle on shetlannin lammaskoira. Pieni ja aktiivinen sekä erittäin seurallinen. Yleisiä terveysongelmia en tästä koirarodusta muista, mutta selviää kyllä googlettamalla.
Pienet seurakoirarodut ovat yleensä aktiivisia ja leikkisiä, mutta eivät rupea riehumaan sisällä, jos eivät silloin tällöin pääsekään pitkälle lenkille. Koiran terveydestä voi huolehtia ruokkimalla hyvin, huolehtimalla riittävästä liikunnasta ja pitämällä huolta niiden turkista, korvista, hampaista ja kynsistä sekä tassujen väleistä. Markettinappulat sisältävät paljon sokereita, kuten maissitärkkelystä ja erinäisiä glukooseja, jotka ovat omiaan aiheuttamaan koiralle muunmuassa hiivatulehduksia ja joskus puhkaisevat jopa kakkosluokan diabeteksen. Markettinappulan ravintoarvoista voidaan myös olla hyvin monenlaista mieltä, joten suosittelen hakemaan ruokaa eläinkaupoista. Hyvällä hoidolla saat pidettyä koiran terveenä ja hyvinvoivana pitkiä aikoja ja tällöin säästyt eläinlääkärikuluilta todennäköisesti todella hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Te, joilla on ollut sekarotuisia: kuinka vahvasti ne ovat ilmentäneet vanhempiensa ominaisuuksia? Kuinka ennakoitavissa luonne siis on?
Niin seka- kuin puhdasrotuiset tulevat tutkitusti enemmän emäänsä.
Terveyden jälkeen seuraava kriteeri mahtaa liittyä aktiivisuuteen. En etsi posliinikoiraa, jota ei tarvitse ulkoiluttaa, lenkille koira pääsisi kyllä. Mutta kaikkein hyperaktiivisimmat koirat, jotka tarvitsevat jatkuvaa aktivointia, eivät ole mieluisin vaihtoehto. En itse ole mikään 'sata lasissa aamusta iltaan' -tyyppi, joten jojon ja duracell-pupun risteytyskään ei liene oikea valinta.