Ahdistun pienistäkin asioista
Onko se stressin merkki, että pienet asiat ahdistaa ja tuntuu ylitsepääsemättömiltä? Tai raskaalta. Stressaan etukäteen muuttoa uuteen kaupunkiin uuteen työhön. Mietin jaksanko talvella kävellä tulevaa työmatkaa ja miten hyvin bussi kulkee sinne. Miten totun taas siihen, että iltavirkkuna joudun heräämään aikaisin töihin. Tykkäänkö työstä jne. Ja kaikki käytännön asiat tuntuu isoilta ja vaivalloisilta. Eihän nää ole isoja juttuja, mutta väsyn ja ahdistun etukäteen jo. Mikä mulla on?
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Kokeilepa mitä täältä tulee (testi tekstien alla)
https://vastaamo.fi/ahdistus/
Sait testistä 10-15 pistettä. Ahdistuneisuutesi on kohtalaista. Tämä voi vaikeuttaa selviytymistä arkisissa asioissa kaventaen elämääsi. Hakeutuminen psykoterapeutin puheille olisi suositeltavaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilepa mitä täältä tulee (testi tekstien alla)
https://vastaamo.fi/ahdistus/Sait testistä 10-15 pistettä. Ahdistuneisuutesi on kohtalaista. Tämä voi vaikeuttaa selviytymistä arkisissa asioissa kaventaen elämääsi. Hakeutuminen psykoterapeutin puheille olisi suositeltavaa.
Ap
Tällaista tulista arvelinkin. Sairastan itse yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä ja pystyin samaistumaan kirjoittamaasi. Suosittelen ottamaan yhteyttä lääkäriin, siellä pääset keskustelemaat jatkomahdollisuuksista ja mahdollisesta lääkityksestä. Muuttosi lähestyessä saat tuskin lääkäriä ihmeellisempää hoitokontaktia vielä nykyiselle asuinpaikkakunnallesi, mutta voit hakeutua avun pariin sitten muuton jälkeen. Tämän vuoksi voi tuntua vähän hassulta mennä jo nyt lääkäriin, mutta usko pois, saat sieltäkin jo varmasti apua ja apua sinä ansaitset saada :) tsemppiä, ap!
Tulosta, ei tulista! Kohmeiset sormet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilepa mitä täältä tulee (testi tekstien alla)
https://vastaamo.fi/ahdistus/Sait testistä 10-15 pistettä. Ahdistuneisuutesi on kohtalaista. Tämä voi vaikeuttaa selviytymistä arkisissa asioissa kaventaen elämääsi. Hakeutuminen psykoterapeutin puheille olisi suositeltavaa.
Ap
Tällaista tulista arvelinkin. Sairastan itse yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä ja pystyin samaistumaan kirjoittamaasi. Suosittelen ottamaan yhteyttä lääkäriin, siellä pääset keskustelemaat jatkomahdollisuuksista ja mahdollisesta lääkityksestä. Muuttosi lähestyessä saat tuskin lääkäriä ihmeellisempää hoitokontaktia vielä nykyiselle asuinpaikkakunnallesi, mutta voit hakeutua avun pariin sitten muuton jälkeen. Tämän vuoksi voi tuntua vähän hassulta mennä jo nyt lääkäriin, mutta usko pois, saat sieltäkin jo varmasti apua ja apua sinä ansaitset saada :) tsemppiä, ap!
Kiitos! Olen aina ollut kova stressaamaan, mutta olen kyllä omin avuin selviytynyt mielestäni hyvin ja arkikin sujuu. Jooga on auttanut ja hyväksyvämpi suhtautuminen omaan ahdistukseen. Mulla on ollut henkisesti rankka jakso elämässä, joten ehkä siksi ahdistus on nostanut taas päätään. En haluaisi kuitenkaan syödä mitään lääkkeitä ja uskon, että pärjään kuitenkin ahdistuksen kanssa. Eikö ole myös ihan normaalia jännittää, kun koko elämä muuttuu ja muuttoa uuteen paikkaan ja uuteen työhön? Toki ei varmaan olisi pahitteeksi käydä jossain juttelemassakin. Ammattilaiset varmaan tietää parhaiten. Ap
Eikö se nyt ole ihan tavallista, että uusi kaupunki JA uusi työ jännittää tai jopa ahdistaa?
Itseäni ahdistaa tällä hetkellä mm. maksua odottava lasku, jonka eräpäivä oli eilen. Rahaa = mahdollisuus ko. lasku maksaa oli kyllä jo kuun 1. päivästä asti, mutta en vain saanut aikaiseksi kun "ahdisti". Enkä tosiaan tiedä miksi.
Lisäksi, minun pitäisi tilata kirjoja, joiden pitäisi ehtiä minulle ennen ensi viikon perjantaita. Olisin voinut nekin tilata jo maanantaina, mutta olen viettänyt jo monta päivää sängyn pohjalla. Ja tämäkin toki ahdistaa.
Että minun silmissäni nuo sinun ahdistuksenaiheesi ovat sentään vielä ihan järkeviä. :D
Vierailija kirjoitti:
Eikö se nyt ole ihan tavallista, että uusi kaupunki JA uusi työ jännittää tai jopa ahdistaa?
Itseäni ahdistaa tällä hetkellä mm. maksua odottava lasku, jonka eräpäivä oli eilen. Rahaa = mahdollisuus ko. lasku maksaa oli kyllä jo kuun 1. päivästä asti, mutta en vain saanut aikaiseksi kun "ahdisti". Enkä tosiaan tiedä miksi.
Lisäksi, minun pitäisi tilata kirjoja, joiden pitäisi ehtiä minulle ennen ensi viikon perjantaita. Olisin voinut nekin tilata jo maanantaina, mutta olen viettänyt jo monta päivää sängyn pohjalla. Ja tämäkin toki ahdistaa.Että minun silmissäni nuo sinun ahdistuksenaiheesi ovat sentään vielä ihan järkeviä. :D
No tätä minäkin olen miettinyt, että eikö ole kuitenkin ihan normaalia ja asiaan kuuluvaa? Koko elämä muuttuu ja en tiedä kyseisestä kaupungista juuri mitään etukäteen. Halusin vaan äkkiä hoitaa asuntojutut ja nyt mietin otinko asunnon liian kaukaa työpaikkaa ja kulkeeko julkiset miten, kun minulla ei ole autoa. Muuttamiseen liittyvät käytännön järjestelyt ahdistaa ja väsyttää pelkkä ajattelu. Ehkä tarvin lepoa ja rentoutumista nyt. Oon ollu henkisesti aika väsyny, joten ehkä siksikin pienet jututkin tuntuu vaivalloisilta. Ap
Lähinnä se kertoo siitä, että et ymmärrä että sinä olet itse vastuussa elämästäsi ja päätöksistäsi. Kuvittelet, että työntämällä pään pensaaseen vältyt kaikelta vastuulta.
Noihan nyt kuulostaa kaikille siltä,että miettimään joutuu ja siinä sivuoireena huolettaa/ahdistaa.
Lääkitystä jos nyt joka asiaan ruetaan käyttää niin sairaaksi menee tai on jo mennyt!
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä se kertoo siitä, että et ymmärrä että sinä olet itse vastuussa elämästäsi ja päätöksistäsi. Kuvittelet, että työntämällä pään pensaaseen vältyt kaikelta vastuulta.
Olipa ilkeä kommentti. Milläköhän perusteella en ymmärrä, että olen vastuussa elämästäni? Ja millä perusteella työnnän pään pensaaseen? Mielestäni on aika rohkeaa muuttaa ihan vieraaseen kaupunkiin työn perässä. Otin myös vastuuta ja olin valmis muuttamaan, koska halusin töitä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Noihan nyt kuulostaa kaikille siltä,että miettimään joutuu ja siinä sivuoireena huolettaa/ahdistaa.
Lääkitystä jos nyt joka asiaan ruetaan käyttää niin sairaaksi menee tai on jo mennyt!
Tätä minäkin olen miettinyt. Siksi kynnys mennä juttelemaan lääkärille on suuri. En halua alkaa syödä lääkkeitä. Pärjään kuitenkin näinkin, vaikka eihän se ole aina miellyttävää, kun on tällainen stressaaja neurootikko. Ap
Muakin ahdistaa niin, että meinaa järki lähteä. ):
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noihan nyt kuulostaa kaikille siltä,että miettimään joutuu ja siinä sivuoireena huolettaa/ahdistaa.
Lääkitystä jos nyt joka asiaan ruetaan käyttää niin sairaaksi menee tai on jo mennyt!Tätä minäkin olen miettinyt. Siksi kynnys mennä juttelemaan lääkärille on suuri. En halua alkaa syödä lääkkeitä. Pärjään kuitenkin näinkin, vaikka eihän se ole aina miellyttävää, kun on tällainen stressaaja neurootikko. Ap
Tunnolliset ja ahkerat ihmiset ahdistuu helpommin, mutta sen kanssa on vaa opittava elämään.
Itselleni niin tuttua tällänen,vähän hälläväliä asenne on ihan hyvästä opetella,itseäni on se auttanu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se nyt ole ihan tavallista, että uusi kaupunki JA uusi työ jännittää tai jopa ahdistaa?
Itseäni ahdistaa tällä hetkellä mm. maksua odottava lasku, jonka eräpäivä oli eilen. Rahaa = mahdollisuus ko. lasku maksaa oli kyllä jo kuun 1. päivästä asti, mutta en vain saanut aikaiseksi kun "ahdisti". Enkä tosiaan tiedä miksi.
Lisäksi, minun pitäisi tilata kirjoja, joiden pitäisi ehtiä minulle ennen ensi viikon perjantaita. Olisin voinut nekin tilata jo maanantaina, mutta olen viettänyt jo monta päivää sängyn pohjalla. Ja tämäkin toki ahdistaa.Että minun silmissäni nuo sinun ahdistuksenaiheesi ovat sentään vielä ihan järkeviä. :D
No tätä minäkin olen miettinyt, että eikö ole kuitenkin ihan normaalia ja asiaan kuuluvaa? Koko elämä muuttuu ja en tiedä kyseisestä kaupungista juuri mitään etukäteen. Halusin vaan äkkiä hoitaa asuntojutut ja nyt mietin otinko asunnon liian kaukaa työpaikkaa ja kulkeeko julkiset miten, kun minulla ei ole autoa. Muuttamiseen liittyvät käytännön järjestelyt ahdistaa ja väsyttää pelkkä ajattelu. Ehkä tarvin lepoa ja rentoutumista nyt. Oon ollu henkisesti aika väsyny, joten ehkä siksikin pienet jututkin tuntuu vaivalloisilta. Ap
On aivan normaalia stressaantua jos koko elinympäristö muuttuu, et ole sairas. Koita kiinnittää huomiosi myös niihin asioihin, jotka eivät muutu ja jotka koet turvallisiksi. Kulkeeko harrastus mukana, tuleeko lemmikki tai muita "ankkureita"? Mieti etukäteen, mitä teet rentoutuaksesi uudessa paikassa. Onko jotain tuttua vastassa? Tutki karttoja ja valmistaudu vähän kerrallaan, mutta jätä aina jotain huomisellekin. Valmistaudu myös siihen, että et pysty valmistautumaan kaikkeen ja joudut soveltamaan :)
Muutokset tuovat stressin lisäksi myös paljon kivaa, uutta tutkittavaa ja koettavaa. Jännitys on mukavaa vastapainoa arjelle. Onnea matkaan!
Stressi lisää ahdistusta ja ahdistus lisää stressiä. Itselläni puhkesi ahdistuneisuushäiriö stressin ja burnoutin seurauksena. Yritän elää hetkessä enkä miettiä asioita etukäteen, se helpottaa. Minulle yritettiin tyrkyttää lääkitystä (ssri) mutta sain niistä todella pahan reaktion. Nyt yritän vaan tehdä asioita hitaammin stressaamatta että "mitä pitäisi tehdä", enkä miettiä liikaa ja toisaalta keksiä pientä kivaa tekemistä niin etten mieti asioita joista ahdistun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se nyt ole ihan tavallista, että uusi kaupunki JA uusi työ jännittää tai jopa ahdistaa?
Itseäni ahdistaa tällä hetkellä mm. maksua odottava lasku, jonka eräpäivä oli eilen. Rahaa = mahdollisuus ko. lasku maksaa oli kyllä jo kuun 1. päivästä asti, mutta en vain saanut aikaiseksi kun "ahdisti". Enkä tosiaan tiedä miksi.
Lisäksi, minun pitäisi tilata kirjoja, joiden pitäisi ehtiä minulle ennen ensi viikon perjantaita. Olisin voinut nekin tilata jo maanantaina, mutta olen viettänyt jo monta päivää sängyn pohjalla. Ja tämäkin toki ahdistaa.Että minun silmissäni nuo sinun ahdistuksenaiheesi ovat sentään vielä ihan järkeviä. :D
No tätä minäkin olen miettinyt, että eikö ole kuitenkin ihan normaalia ja asiaan kuuluvaa? Koko elämä muuttuu ja en tiedä kyseisestä kaupungista juuri mitään etukäteen. Halusin vaan äkkiä hoitaa asuntojutut ja nyt mietin otinko asunnon liian kaukaa työpaikkaa ja kulkeeko julkiset miten, kun minulla ei ole autoa. Muuttamiseen liittyvät käytännön järjestelyt ahdistaa ja väsyttää pelkkä ajattelu. Ehkä tarvin lepoa ja rentoutumista nyt. Oon ollu henkisesti aika väsyny, joten ehkä siksikin pienet jututkin tuntuu vaivalloisilta. Ap
On aivan normaalia stressaantua jos koko elinympäristö muuttuu, et ole sairas. Koita kiinnittää huomiosi myös niihin asioihin, jotka eivät muutu ja jotka koet turvallisiksi. Kulkeeko harrastus mukana, tuleeko lemmikki tai muita "ankkureita"? Mieti etukäteen, mitä teet rentoutuaksesi uudessa paikassa. Onko jotain tuttua vastassa? Tutki karttoja ja valmistaudu vähän kerrallaan, mutta jätä aina jotain huomisellekin. Valmistaudu myös siihen, että et pysty valmistautumaan kaikkeen ja joudut soveltamaan :)
Muutokset tuovat stressin lisäksi myös paljon kivaa, uutta tutkittavaa ja koettavaa. Jännitys on mukavaa vastapainoa arjelle. Onnea matkaan!
Kiitos kivasta viestistä! :) Tuli heti parempi olo.Omastakin mielestä normaalia.. inhottavaa vain etukäteen miettiä kaikkea pikkujuttujakin ja sävy mietteillä on liian usein huolestunut. :/ Vaikka toki uudet jutut tuo elämään myös niitä kivoja uusia asioita. Miksi sitä silti pyörittelee ahdistavia ajatuksia tai ne hiipii enemmän mieleen... Ap
Hormonimuutoksetkin saattaa aiheuttaa naiselle voimakasta ahdistusta. Vuosia kestävä esimenopaussi, varsinainen menopaussi, ehkäisymenetelmän käyttöönotto tai vaihto toiseen, raskaus...
Kokeilepa mitä täältä tulee (testi tekstien alla)
https://vastaamo.fi/ahdistus/