Mitä tässä tekisi
Muuta kuin menisi narun jatkoksi?
Rakensin perheelle talon, harrastetilat ja kaikki.
Tein kaikkeni perheen eteen ja avokki päätti muuttaa pois, se nyt ei ollut pahinta vaan se että vei lapsen mennessään, muuttivat kerrostalo alueelle jossa on paljon lapsia ja lapsi kun tutustui alueen lapsiin, alkoi vierailut vähenemään ja vähenemään ja lopulta ei halua tulla mun luokse koska ei ole mitään tekemistä eikä kavereita.
Olen asustellut tässä avokin tyhjäämässä kämpässä, mikä nyt ei ole kovin kodikas tai viihtyisä, joitain lapsen tavaroita tuolla on vielä.
Uutta naista en ole löytänyt eikä kavereitakaan ole enää, mutta velkaa on riittävästi, ikää on myös niin paljon ettei tässä enää mitään perheitä perusteta.
Jotenkin on vaan niin ankea olo ja kova ikävä.
Kommentit (15)
Ikävä kuulla. Asunto on kyllä hieno asia olla.
Lähde liikkeelle siitä tai myy ja osta uusi ja lähde siitä liikkeelle.
Viihdytkö tuossa asunnossa?
Arvostan sitä, että saa noin ison projektin kuin tai on, toteutettua loppuun saakka. Hatun nosto.
Tsemppiä ja kaikkea hyvää.
Kirjasto on hyvä paikka ja harrastukset. Liikkeelle vaan. Johonkin suuntaan. Aloita helposta sellaisesta mikä on helppo tavoittaa .
Voi ei, kuulostaa tosi inhottavalta. Mutta oikeesti, älä vielä ajattele, että peli olis menetetty. Ehkä lapsesi voisi pyytää jonkun kaverisi mukaan luoksesi? Ja varmaan sullekin kavereita löytyy vielä. Tee olostasi kotoinen ja kodikas, mieskin voi ihan hyvin sisustaa. Entäs lemmikki, koira tai kaksi? Koiraihmiset kuulemma löytää hyvin ystäviä tai ainakin tuttavia. Älä anna periksi, voi se uusi rakkauskin löytyä, jos et nyt perhettä enää perustaiskaan.
Kannattaa ennemmin hakea apua kuin mennä narun jatkoksi. Kyllä sinä tuosta tilanteesta selviät. Aika auttaa.
Ja lapsesi tarvitsee sinua vielä aikuisenakin. Olet hänen isänsä.
Voimia ja kaikkea hyvää sinulle! <3
Ota rauhallisesti ja anna ajan kulua. Pikkuhiljaa asiat alkavat järjestyä ja selkiytyä kun vaan maltat mielesi.
Jos talo tuntuu liian suurelta, harkitse sen myymistä ja käytä vapautuvaa rahaa vaikka matkustelemiseen tai harrastuksiin.
Olet lapsesi kannalta tärkeä, vaikka kaverit ja hauska tekeminen kiinnostaa lapsia tosi paljon arjessa. Lapset elää enemmän "hetkessä" kuin aikuiset. Ehkäpä lapsenkin kanssa voisi aloittaa jonkun yhteisen harrastuksen? Tai olla mukana lapsen arjessa viemällä häntä harrastuksiin?
Ei se sun vikasi ole jos lapsi viihtyy paikassa jossa paljon ystäviä, kyllä se lapsi jossain vaiheessa kasvaa ja huomaa sinunkin seurasi. Kasvavalle lapselle ystävät on tärkeitä jos et omasta lapsuudesta sitä muista, älä nyt narun jatkoksi lähde, huono jatkopala susta siihen tulee, parempi isä sinä olet aivan taatusti. Yritä keksiä elämääsi sisältöä muulla tavalla, kyllä niitä eukkojakin löytää jos ei muuta keksi
Vierailija kirjoitti:
Ette olleet naimisissa?
Ei.
On mulla harrastuksia, mutta ei nekään oikein kiinnosta, harrastusympyröissä ei ole naisia, eikä nuorempia kiinnosta, muutenkin harrastepuolella on niin hiljaista että yksin pitää melkein täysin touhuta.
Lapsi kavereineen ei halua tulla tänne vaikka ihan pyöräilymatkan päässä asuvat.
Kiva että on harrastuksia, vaikka ne ei just nyt nappaa.
Mitä jos tarjoaisit lapselle kavereineen vaikka leffassa käynnin tai jotain muuta ohjelmaa aina silloin tällöin?
Vierailija kirjoitti:
Kiva että on harrastuksia, vaikka ne ei just nyt nappaa.
Mitä jos tarjoaisit lapselle kavereineen vaikka leffassa käynnin tai jotain muuta ohjelmaa aina silloin tällöin?
En haluaisi ostaa lapsen kaveruutta, mutta en tiedä, kai tässä pitäisi jotain yrittää.
Joskus aikaisemmin lapsi polki tänne touhuamaan tai jos tarvitsi apua, saunaan, lapsen äiti ei halua saunaan mennä, mutta nyt tosiaan ei enää halua tulla.
Ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette olleet naimisissa?
Ei.
On mulla harrastuksia, mutta ei nekään oikein kiinnosta, harrastusympyröissä ei ole naisia, eikä nuorempia kiinnosta, muutenkin harrastepuolella on niin hiljaista että yksin pitää melkein täysin touhuta.Lapsi kavereineen ei halua tulla tänne vaikka ihan pyöräilymatkan päässä asuvat.
Ongelma on tämä! Olitte siis susi pari, jolle ei ole luvattu edes onnea luomisjärjestyksessä.
Tulos on tässä, mutta toivoa on sinulla.
Kuulostaa kurjalta. Itsellä vähän sama tilanne ollut joskus, eikä se siitä varsinaisesti ole parantunut, vaikka onkin mennyt ohi. En nyt tiedä oliko hyvin selitetty mutta jotenkin noin. Ja hengissä siis olen vielä :)
Isä tanssikursseille ja lisäksi lapsen kanssa joku yhteinen juttu, jota lapsi haluaa: esim. sählyn pelaaminen johon voi ottaa kaveritkin mukaan.
Älä tee mitään typerää. Lapsesi tarvitsee sinua ja aiheuttasit hänelle valtavan surun. Voimia kovasti kyllä kaikki hyväksi muuttuu ❤️