Työtön, mitä kaipaat työssäkäynnistä?

Rahaa.

Rahaa.

Rahan takiahan kaikki töissä käy.

Hassu kysymys, vastaus on hyvin selvä :)

Mukavat työkaverit ja kiva fiilis kun viikonloppu tai loma alkaa ja työpäivä on pulkassa

En mitään. En kertakaikkisen mitään.

Palkkaa ja kertyvää eläkettä. Työterveyshuoltokin ihan kiva asia. Vähemmän byrokratiaa elämässä.

Kaipaan kyllä myös tyytyväisiä asiakkaita. Oli mukava saada kuulla päivittäin vilpitön "kiitos!" siitä mitä tein. Itse en kokenut tekeväni mitään kotin ihmeellistä, mutta tiesin että se on kuitenkin sitä, mikä auttaa asiakasta eteenpäin siinä mitä hän on tekemässä.

Rahaa. En todellakaan mitään muuta.

Ei kai kukaan töistä kaipaa muuta kuin rahaa?

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan töistä kaipaa muuta kuin rahaa?

Kyllä itse olen tykännyt muistakin asioista. Jotkut työtehtävät ovat olleet ihan mielenkiintoisia, niin ettei ole malttanut illalla töistä lähteä. Sitten olen kokenut aikaansaamisen iloa. Ja moni sekä työkaveri että asiakas on ollut ihan hyvä tyyppi, joka kanssa on mukava tehdä hommia yhdessä.

Kai minulla ei sitten vain ole motivaatio kohdallaan, kun en työnantajille kelpaa. Osaamistani ja oppimiskykyäni nimittäin ei ole kyseenalaistettu. 

Rahaa, kertyvää eläkettä ja keskiluokkaan kuulumista. Työttömänä on yhteiskunnan hylkiö ja jopa osa perheestäni tavallaan halveksuu minua vaikka ei sitä suoraan ilmaisekaan.

Minä ainakin kaipaan sitä että jokaisella arkipäivällä on tarkoitus, ja sen työnteon lisäksi pääsin kotoa "ihmisten ilmoille",  toimittamaan asioita ja vaikka hengailemaan vähän kaupungilla. Töissä sain myös enemmän kiitosta ja arvostusta sekä työkavereilta että asiakkailta, kuin koskaan kotona mieheltä. Lisäksi se että viikonloput tuntuivat hyvin ansaitulta eikä samalta harmaalta massalta kuin muukin viikko. Valehtelisin jos en sanoisi myös että kaipaan sitä rahaa, tullaan työkkärillä just ja just toimeen nyt, mutta se että olis vähän enemmän sitä taloudellista liikkumavaraa niin sanotusti :) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan töistä kaipaa muuta kuin rahaa?

Kyllä itse olen tykännyt muistakin asioista. Jotkut työtehtävät ovat olleet ihan mielenkiintoisia, niin ettei ole malttanut illalla töistä lähteä. Sitten olen kokenut aikaansaamisen iloa. Ja moni sekä työkaveri että asiakas on ollut ihan hyvä tyyppi, joka kanssa on mukava tehdä hommia yhdessä.

Kai minulla ei sitten vain ole motivaatio kohdallaan, kun en työnantajille kelpaa. Osaamistani ja oppimiskykyäni nimittäin ei ole kyseenalaistettu. 

Mielenkiintoista tekemistä voi hankkia työttömänäkin. Samoin voi tavata muita ihmisiä. Eivät siis ole asioita, jotka ovat paremmin nimenomaan työstä johtuen. Niitä ap kysyi. Kyllä minäkin aikanaan työstäni tykkäsin, mutta raha on ainut asia, jota en voi työttömänä saada samoin kuin työssä käydessä. 

Vierailija kirjoitti:

Minä ainakin kaipaan sitä että jokaisella arkipäivällä on tarkoitus, ja sen työnteon lisäksi pääsin kotoa "ihmisten ilmoille",  toimittamaan asioita ja vaikka hengailemaan vähän kaupungilla. Töissä sain myös enemmän kiitosta ja arvostusta sekä työkavereilta että asiakkailta, kuin koskaan kotona mieheltä. Lisäksi se että viikonloput tuntuivat hyvin ansaitulta eikä samalta harmaalta massalta kuin muukin viikko. Valehtelisin jos en sanoisi myös että kaipaan sitä rahaa, tullaan työkkärillä just ja just toimeen nyt, mutta se että olis vähän enemmän sitä taloudellista liikkumavaraa niin sanotusti :) 

Mikä estää tekemästä noita työttömänäkin? Ei työttömyys ole mikään vankilatuomio, joka estää vapaan liikkuvuuden.

Sitä, että sain tehdä sellaista missä olen hyvä, sain jakaa osaamistani muille, sekä työkavereille että asiakkaille tietenkin. Sitä, että tunsin olevani tärkeä osanen sitä systeemi, missä työskentelin, koska sain asiakkailta kiitosta. Kaipaan myös sitä, että töissä ollessani olin irrallani itsestäni, että sain uppoutua työhöni eikä mielessä pyörinyt omat asiat, mitkä nyt työttömänä täyttävät pääni. Tosin töissä ollessani en tuntenut olevani turha, viallinen, tarpeeton jne. mitä nyt tunnen joka hetki.

Asiakkaita ja kollegoita kaipaan tietenkin myös.

Tietenkin kaipaan myös sitä, että pystyin palkallani elättämään itseni täysin, enkä ollut riippuvainen mistään.

(Olen äärettömän onneton nyt työttömänä).

Minä tykkäsin työstäni paljonkin ja olin pahoillani kun jouduin työttömäksi. En kuitenkaan kaipaa mitään muuta kuin sitä palkkaa, joka kilahti tilille. Kaiken muun voin korvata työttömänä jollain, mutta tulot eivät nouse työaikojen tasolle millään (eikä toki pidätkään nousta)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan töistä kaipaa muuta kuin rahaa?

Kyllä itse olen tykännyt muistakin asioista. Jotkut työtehtävät ovat olleet ihan mielenkiintoisia, niin ettei ole malttanut illalla töistä lähteä. Sitten olen kokenut aikaansaamisen iloa. Ja moni sekä työkaveri että asiakas on ollut ihan hyvä tyyppi, joka kanssa on mukava tehdä hommia yhdessä.

Kai minulla ei sitten vain ole motivaatio kohdallaan, kun en työnantajille kelpaa. Osaamistani ja oppimiskykyäni nimittäin ei ole kyseenalaistettu. 

Mielenkiintoista tekemistä voi hankkia työttömänäkin. Samoin voi tavata muita ihmisiä. Eivät siis ole asioita, jotka ovat paremmin nimenomaan työstä johtuen. Niitä ap kysyi. Kyllä minäkin aikanaan työstäni tykkäsin, mutta raha on ainut asia, jota en voi työttömänä saada samoin kuin työssä käydessä. 

Tekemistä piisaa, siinä olet oikeassa. Mutta en ole onnistunut löytämään sellaista yhdessä tekemistä ja muille tekemistä, jota töissä oli, ja jossa sain käyttää juuri omaa koulutustani ja osaamistani. Kaikenmoista vapaaehtoistyötä kyllä olisi, mutta niissä pitäisi tehdä asioita, jotka eivät ole minulle niitä luontevimpia. Ja usein toiminta organisoituu enemmän henkilösuhteiden varaan kuin työpaikalla. Olen kai liian asiakeskeinen pärjätäkseni sellaisessa hyvin.

Ei mikään. Onneksi lähdin.

Työssäkäyvänä voi hemmotella itseään tai ostaa tarvitsemansa tuotteet ilman että tarvitsee laskea joka centtiä. Esimerkiksi jos tarvitsen uudet kengät tai laukun työttömälle ne voivat olla liian kalliit ja pitää ottaa halvemmat huonompilaatuiset eikä voi ostaa useampaa vaatetta kerralla.

Eniten sitä että elämässä on jotain tekemista ja että sille on jokin merkitys sekä tarkoitus. Myöskin toki rahaa ja vapautta. Minulle työttömyys on sitä ettei ole mitään tekemistä, ei mitään elämää vaan päivästä toiseen kykitään sisällä neljän seinan vankeina ja ajdistaa aivan kaikki.