Lapsen yökyläily ongelma, äidille

Päästät tietenkin lapsen yökylään. Ahdistuksesi ei saa siirtyä lapseen!

Älä pilaa lapses elämää.

Miten Ahdistus ja lapsen yökyläily edes liittyy toisiinsa?

Miten sinun ahdistuksesi vaikuttaa lapsen yökyläilyyn? Etkö pärjää kotona ilman lasta? Pidä puhelin auki ja laita 1 hyvänyöntekstari, muuten kanna tunteesi itsenäisesti, kuten vanhemman kuuluu. Tuolla menolla lapsestasi tulee perheenne vanhempi.

Kokeile edes päästää yöksi, voi meinaan käydä niin, että se ahdistus todellakin hellittää aamulla kun voit olla ylpeä itsestäsi kun toimit oikein.

Pyydä joku ystävä sinullekin yökylään?

Jos lapsi on jo koululainen, niin kyllä hänen pitää päästä halutessaan kavereille yökylään, jos kaverin vanhemmat ok jne.

Hei nyt et tee lapselleso tällaista. Lääkitys tai terapia vaatii tehostamista!

Ahdistuksestasi huolimatta sinä oot aikuinen ja huoltaja lapsellesi. Ei toisinpäin.

Mikä siinä lapsen yökyläilyssä ahdistaa?

Tilanne on jotenkin tosi jumissa. Ja uskokaa vaan saan terapiaa ja lääkkeitä. Alkuun lapseni oli usein kavereilla yötä mutta sitten joskus kävi niin että hän valitti yökyläilyn jälkeen ettei kylässä ollut mukavaa tai tuntui ikävältä olla kylässä yötä. Sen jälkeen menin aivan lukkoon. Itse en koskaan lapsena ollut kenelläkään yökylässä. Pelkään että pilaan lapseni elämän, mutta olen niin ahdistunut että pelkään oman elämäni puolesta. Tiedän että asia saattaa vaikuttaa pieneltä mutta itselleni se on elämääni hallitseva asia.

Jos tiedän olen lapselle haitaksi niin pitäskö mun vaan häipyä?

Typerä ja naurettava provo.

Onhan toki parempi kun se, että itkettää ja ahdistaa aloitukset.

Ei jos mä pystyn antaan lapselleni kaiken muun paitsi kavereiden kanssa yökyläilyn niin kuinka paska mutsi olen? ap

Vierailija kirjoitti:

Ei jos mä pystyn antaan lapselleni kaiken muun paitsi kavereiden kanssa yökyläilyn niin kuinka paska mutsi olen? ap

Jos olet noin pahasti ahdistunut ja masentunut niin kyllä se saattaa lapseen vaikuttaa muutenkin vaikka et itse sitä tajuaisi.

Ei minunkaan (nyt jo teini-ikäinen) lapsi ole ollut koskaan missään yökylässä eikä meillä ole kukaan hänen kavereistaan ollut yökylässä. Ei nykyisin tarvitse ollakaan, koska nykyisin melkein kaikilla on omat autot, joilla voi hakea lapsensa pois kylästä, jottei tarvii sinne jäädä yön yli. Ja yleensähän kaverit asuvat aika lähellä, joten ei ole tarvetta jäädä yöksi. Omasta lapsuudestani muistan, että oma bestikseni oli meillä pari kertaa yökylässä viikon mittaisia pätkiä linja-autolakon takia.

Vierailija kirjoitti:

Ei jos mä pystyn antaan lapselleni kaiken muun paitsi kavereiden kanssa yökyläilyn niin kuinka paska mutsi olen? ap

Ongelmasi on tyhmyys.

"Ongelmasi on tyhmyys"

Oi kiitos tästä, tuntuu hyvältä. Et sitten halua viisastaa minua?

ap

Lapsista on tosi hauskaa olla yökylässä. Älä nyt pilaa sitä oman epävarmuutesi vuoksi. Juttele vaikka lapsen kanssa, ja sovi, että jos ei ole kivaa, niin milloin vain voi soittaa ja tulet sitten hakemaan kotiin. Ja voittehan sopia myös, että lapsi soittaa vaikka ennen nukkumaan menoa, jos se sinua vähän rauhoittaisi.

Vierailija kirjoitti:

Ei minunkaan (nyt jo teini-ikäinen) lapsi ole ollut koskaan missään yökylässä eikä meillä ole kukaan hänen kavereistaan ollut yökylässä. Ei nykyisin tarvitse ollakaan, koska nykyisin melkein kaikilla on omat autot, joilla voi hakea lapsensa pois kylästä, jottei tarvii sinne jäädä yön yli. Ja yleensähän kaverit asuvat aika lähellä, joten ei ole tarvetta jäädä yöksi. Omasta lapsuudestani muistan, että oma bestikseni oli meillä pari kertaa yökylässä viikon mittaisia pätkiä linja-autolakon takia.

Meidän kolme nyt jo teini-ikäistä lasta ovt yökyläilleet kavereidensa luona ja kaverit vastaavasti meillä n. 6v ikäisestä alkaen, ei siksi, että se olisi tarpeellista tai välttämätöntä, vaan siksi, että se on lapsista yksinkertaisesti hauskaa ja kivaa. Minustakin on ollut aina ihan mukavaa ottaa lasten kavereita yökylään, ja vapaaillat ovat tervetulleita, jos kaikki kolme ovat sattumalta yhtä aikaa kavereillaan yötä. Joitain asioita voi tehdä ihan vaan siksi että ne ovat hauskaa piristystä arkeen.

Kun äiti on masentunut, lapsella ilmenee useammin käytöshäiriöitä. Jos me tunnemme toisemme, mikä on ihan mahdollista, olen tehnyt tilanteesta jo lastensuojeluilmoituksen. Aihe vaatii olosuhdeselvityksen. Voiko lapsi olla tällä hetkellä edes luonasi, voimatta itsekin pahoin ja traumatisoitumatta lopuksi iäkseen. Lasta pelottaa luultavasti vointisi.

Lasta ei voi käyttää terapeuttina, eikä tukena, eikä häntä saa estää poistumasta paikkaan, joka voisi olla lapselle helpompi paikka olla edes hetken. Olet itsekäs ja ajattelet vain itseäsi. Aikuisten jutut on aikuisten juttuja, eikä ole lapsen tehtävä tukea tai kannatella sinua. Hänen kehittymätön itsetuntonsa ei ole vielä riittävän vahva. Jos lapsi on yhden yön pois, sinun tehtäväsi vanhempana on kestää se.

Toivon silti sinulle kaikkea hyvää, mutta vapauta edes lapsesi mielenterveysongelmilta.