Eriävät vauvahaaveet, mitä tehdä?
Olen 32 ja miesystäväni 35, hänellä on aiemmasta liitosta yksi lapsi ja on epävarma haluaako lisää koskaan. Minä haluaisin lapsia ja olen ajatellut että annan olla jonkun aikaa, mutta jossain vaiheessa on selvitettävä asia. En tiedä millaisen ajan puitteissa voisi alkaa kysellä, kokemuksia samanlaisesta?
Kommentit (13)
Komppaan ykköstä.
Sinun on aika keskustella asia halki miehesi kanssa juuri nyt. Jos mies sanoo, että ei halua lisää lapsia, sinun on sitten puolestasi tehtävä päätöksiä. Haluatko juuri tämän miehen vai haluatko lapsia, jonkun toisen kanssa.
Saatte sen kuulostamaan niin yksinkertaiselta, jätän miehen ja etsin uuden.. Mitä jos en löydä? En tietenkään halua pakottaa miestä mihinkään tai asettaa uhkavaatimuksia.
Ap
Sun pitää tehdä päätös hankitko lapsen yksin (esim. klinikalla) vai lähdetkö metsästämään perheen lisäyksestä kiinnostunutta miestä. Muuten mistä näitä ei enempää lapsia kiitos/vela miehiä sattuisi löytymään? Voisin vaihtaa liudan lisääntymishaluisia yksilöitä tuohon yhteen. t. deittaileva vela :D
Jos sinulle on tärkeää, että saat lapsen, niin et 32-vuotiaana voi haaskata aikaasi mieheen, joka on asian suhteen epävarma. Asia puheeksi heti.
Jos mies on sinulle tärkeämpi kuin lapset, ei tietenkään kannata jättää miestä. Mutta katkeroidutko, jos lapset jäävät saamatta miehen takia?
Sinä et koskaan saa hedelmällisiä vuosia takaisin. Mies taas voi koska tahansa vaihtaa vaimon nuorempaan jos hän muuttaa myöhemmin mieltään ja haluaakin lapsia.
Tuttavapiirissä miehen tahdosta vapaaehtoisesti lapseton pariskunta erosi 4-kymppisinä. Nainen liian vanha enää saamaan lapsia. Mies perusti perheen nuoremman naisen kanssa.
Todellakin kannattaa miettiä tarkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Saatte sen kuulostamaan niin yksinkertaiselta, jätän miehen ja etsin uuden.. Mitä jos en löydä? En tietenkään halua pakottaa miestä mihinkään tai asettaa uhkavaatimuksia.
Ap
Ei sinun tarvitse jättää miestä ja etsiä uutta. Rakastatko miestäsi? Haluatko viettää hänen kanssaan elämäsi? Vai onko suurin haaveesi saada lapsi, ihan riippumatta siitä kenen kanssa lapsen teet?
Meillä on samantapainen kuvio paitsi että mies mielellään haluaisi lapsen, minä en (mielenterveyssyistä, joiden pelkään vaikuttaman liikaa raskauteen ja äitinä jaksamiseen). Mies on sanonut, että hänelle on tärkeämpää olla minun kanssani kuin saada lapsi. Asiasta on keskusteltu ihan avoimesti. Olemme toisillemme tärkeitä ja näin on hyvä: elämässä on aina asioita, joita ei saa, vaikka haluaisi.
Ajattele asia toisinpäin: päätätte yrittää lasta, mutta jompi kumpi teistä on hedelmätön. Jätäkö miehen silloin? Entä jos toinen teistä sairastuu vakavasti? Eroatteko silloinkin? Minä ajattelen niin, että lapsi (pitäisi) synnyttää vain sellaiseen parisuhteeseen, jossa lähtökohtaisesti ollaan yhdessä 100%, ilman ehtoja.
Ehkä sinun pitää punnita nyt itse, oletko valmis elämään ilman lapsia. Jos rakastat miestäsi, tuntuisi hullulta etsiä vain "joku", joka voi siittää sinut. Toisaalta, jos lapsi on suurin haaveesi ja tuntuu merkityksellisen elämän edellytykseltä, kannattaa keskittyä siihen. Nykyään nainen voi tehdä lapsen yksinkin.
Tässä on monia vaihtoehtoja:
1. Mies ei halua lapsia, sinä haluat, mutta suostut asettamaan parisuhteenne asian edelle ja jätät lapset hankimatta.
2. Mies suostuu lapsenhankintaan tietyn ajan jälkeen.
3. Eroatte ja päätät hankitko lapsen yksin vai rupeatko etsiskelemään potentiaalista isää.
4. Ette eroa, mutta hankit lapsen yksin tai halukkaan miehen kanssa. Päätätte suhteen jatkumisesta asumisjärjestelyistä. Jos hankit lapsen yksin, asut lapsen kanssa ja mies asuu omillaan. Jos lapsella on isä, lapsi on vuoroviikoin isänsä luona ja joko miehesi hyväksyy että lapsi asuu vuoroviikoinen teidän kanssanne tai sitten sinä ja lapsit asutte omillanne.
5. Tämän lisäksi voi olla erilaisia adoptio-, kasvattilapsi, tai kummilapsityyppisiä ratkaisuja.
Päätä ensin miten tärkeälle sinä arvostat lapsen saamisen ja toisaalta miten tärkeä parisuhde juuri tämän miehen kanssa on. Sitten kun neuvottelet miehen kanssa, selvitä miksi hän ei halua lasta. Ovatko syyt sellaisia, jotka ovat vakavasti otettavia tai ei, voiko niissä tehdä kompromisseja, jotka tyydyttäisivät kumpaakin, vai ei.
Jos olet ehdoton siinä että haluat lapsen, kerro tämä miehelle, mutta kerro myös ettet aio painostaa häntä isäksi vastoin tahtoaan. Laita siis kortit pöydälle selkeästi. Haluat lapsen, mutta arvostat myös suhdetta hänen kanssaan ja hänen mahdollista kielteistä kantaansa asiaan. Sitten voitte miettiä olisiko joku vaihtoehtoista 4 sopiva teille.
Vierailija kirjoitti:
Tuttavapiirissä miehen tahdosta vapaaehtoisesti lapseton pariskunta erosi 4-kymppisinä. Nainen liian vanha enää saamaan lapsia. Mies perusti perheen nuoremman naisen kanssa.
Todellakin kannattaa miettiä tarkkaan.
Nelikymppinen nainen ei ole liian vanha saamaan lapsia. Mutta noin käy usein. Että lapsia haluamaton haluaakin niitä jonkun toisen kanssa.
Varmasti tiedät itse, mikä on tärkeintä. Ja aikaa ei ole hukattavaksi.
Pahinta tässä vaiheessa tosiaan on se, että asialle ei tehdä mitään ja annetaan ajan kulua.
Riski jäädä tahattomasti lapsettomaksi kohoaa dramaattisesti sen jälkeen, kun nainen on täyttänyt 35 v. Joillakin tätä nuorempana. Riski kehityshäiriöihin kasvaa myös kymmenen, sitten sata ja vielä sen ylikin kertaiseksi, kun nainen vanhenee. Vanha isä lisää myös riskiä häiriöihin.
Googlaa ap haulla "raskaus ikäriski"!
Kannattaa keskustella asia heti selväksi miehen kanssa, sillä sinulla on kriittiset ajat kyseessä lapsensaannin suhteen. Koko ajan tilanteesi vaikeutuu iän myötä. Miestä ei myöskään saa pakottaa isäksi. Eli hänen on valittava haluaako lapsen kanssasi vai ei. Jos ei halua , jätät tietenkin miehesi ja etsit sellaisen, joka haluaa lapsia kanssasi. Sinulla on vielä aikaa tällainen löytää jos toimit nopeasti. Toisen pakottama lapsettomuus vaan katkeroittaa sinut ja sitten voi olla liian myöhäistä.