Miks täällä ehdotetaan kävelylenkkiä tai metsäretkeä kaikkeen?
Näitä ehdotetaan tylsyyteen, masennukseen, ahdistukseen jne. Miksi?
Kävelylenkki ilman päämäärää yksin on ihan jumalattoman tylsää. Eikä se ainakaan mun ahdistukseen auta yhtään. Päinvastoin, ahdistaa vaan enemmän.
Ja ne metsäretket eväiden kera...?! Oikeestiko aikuinen ihminen lähtee yksin metsään istumaan kannolle syömään leipää ja juomaan kahvia? Tuntisin itseni kyl niin typeräksi istua siellä yksinäni mutustamassa jotain leipää.
Kommentit (26)
Totta! Mikään ei tylsempää kuin hortoilu jossain jorpakossa itikoiden syötävänä. Itse ehdottaisin ennemmin lähtemistä ihmisten ilmoille.
Just näin. Aina kun valitan yksinäisyyttä mulle sanotaan että ulkoile enemmän. Inhoan sitä yksin hortoilua ja onnellisten ihmisten katselua (lähinnä pariskuntien kun olen itse sinkku) ja muutenkin musta se vaan lisää ulkopuolisuuden tunteita.
Jos ei lenkki tai retki nappaa, niin sitten seksiä.
Sanopa muuta! Jos olisin masentunut niin kyllä v##uttaisi tarpoa metsässä.
Jotta pääset ulos sieltä neljän seinän sisältä, ja metsään sen takia ettei autot yms melut kuulu sinne.
Jossain vaiheessa ehdotettiin aina kampaajalle menoa :)) oli ongelma mikä tahansa
Vierailija kirjoitti:
Näitä ehdotetaan tylsyyteen, masennukseen, ahdistukseen jne. Miksi?
Kävelylenkki ilman päämäärää yksin on ihan jumalattoman tylsää. Eikä se ainakaan mun ahdistukseen auta yhtään. Päinvastoin, ahdistaa vaan enemmän.
Ja ne metsäretket eväiden kera...?! Oikeestiko aikuinen ihminen lähtee yksin metsään istumaan kannolle syömään leipää ja juomaan kahvia? Tuntisin itseni kyl niin typeräksi istua siellä yksinäni mutustamassa jotain leipää.
Et ole tainnut käydä edes kokeilemassa?
Toki ei kaikki varmaan nauti metsästä. Itse käyn joka aamu tunnin metsälenkillä ja jos jostain syystä jää käymättä niin olen ärtynyt koko päivän. Aamulla kun menen on vielä hämärää/pimeää ja hiljaista ei muita ihmisiä ja joudun laittamaan puhelimesta hälytyksen päälle että en jää sinne liian pitkäksi aikaa kun menetän siellä ihan kokonaan ajantajun. Välillä jos en jaksa kävellä niin käyn vaan kalliolle makaamaan ja katsomaan taivasta.
Ootteko kokeilleet? Ei mikä tahansa ympäristö toimikaan. Itse ajan kansallispuistoon kerran viikossa patikoimaan. Liikunta ja kauniit maisemat ja olo on ihan eri mitä lähtiessä. Joka kerta .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä ehdotetaan tylsyyteen, masennukseen, ahdistukseen jne. Miksi?
Kävelylenkki ilman päämäärää yksin on ihan jumalattoman tylsää. Eikä se ainakaan mun ahdistukseen auta yhtään. Päinvastoin, ahdistaa vaan enemmän.
Ja ne metsäretket eväiden kera...?! Oikeestiko aikuinen ihminen lähtee yksin metsään istumaan kannolle syömään leipää ja juomaan kahvia? Tuntisin itseni kyl niin typeräksi istua siellä yksinäni mutustamassa jotain leipää.Et ole tainnut käydä edes kokeilemassa?
Toki ei kaikki varmaan nauti metsästä. Itse käyn joka aamu tunnin metsälenkillä ja jos jostain syystä jää käymättä niin olen ärtynyt koko päivän. Aamulla kun menen on vielä hämärää/pimeää ja hiljaista ei muita ihmisiä ja joudun laittamaan puhelimesta hälytyksen päälle että en jää sinne liian pitkäksi aikaa kun menetän siellä ihan kokonaan ajantajun. Välillä jos en jaksa kävellä niin käyn vaan kalliolle makaamaan ja katsomaan taivasta.
Olen kyllä käynyt, useastikin. En vaan tajuu mitä joku saa siitä ryteikössä rämpimisestä tai metsässä istumisesta? Miks ei voi istua kotipihalla tai puistossa?!
Ei vois tylsempiä puuhia olla kuin kävelylenkki tai metsässä rämpiminen.
Ap
Siksi, että liikunnan on todettu lukemattomissa tutkimuksissa vaikuttavan psyykeen paremmin kuin lääkkeet.
Kenellekään ei tee hyvää maata likaisena sängyssä aamusta iltaan.
Minä tykkään kulkea nimenomaan yksin metsässä, mutta etsien vaikkapa sieniä, niin että on joku päämäärä.
Toinen yhtä hyvä vinkki: älä käytä alkoholia, älä tupakoi.
Turhan moni lietsoo huonoa oloaan liikkumattomuudellaan, alkoholinjuonnilla ja tupakoinnilla.
Se on kiertoilmaisu itsensä tappamiselle.
Eli "lähdes metsään ja ota köysi mukaan".
Mä en ole koskaan elämässäni saanut minkäänlaista mielihyvää lenkkeilystä. Nyt olen maSentunut ja taas vaikea jakso ja kaikki patistavat lenkille! Miksi ihmeessä se kiinnostaisi mua nyt pahassa masennusjaksossa kun se ei kiinnosta mua silloinkaan kun olen ”normaali”? Yritän tehdä masentuneena asioita joista normaalisti saan hyvää mieltä, esim lukeminen ja lempi elokuvien katsominen. Miksi tekisin jotain jota inhoan?
Täytyy ehdottaa kävelylenkkiä koska jos ehdottaa jotain oikeasti hyödyllistä - niinkuin esim torilla masturboimista - niin viesti poistetaan.
Voi tulla yllätyksenä, mutta se, mikä ei sinulla auta, voi yllättävästi kyllä auttaa jotain muuta
Kyllähän ulkoilma ja metsässä oleskelu tekee hyvää ihmiselle, vaikkei kaikkia ongelmia ratkaisisikaan. Metsän edullinen vaikutus terveyteen on jopa tieteellisesti tutkittu juttu! Toki sellaisiin isoihin ongelmiin on aika hölmöä tarjota noita ratkaisuksi.
Mitä siihen yksinäiseen kävelyyn tulee, niin minusta se on kivaa siten, että kuuntelee samalla puhelimesta vaikka äänikirjoja, kuunnelmia, podcasteja, musiikkia, keskusteluohjelmia jne. Välillä kun itsellä tuntuu, että pää hajoaa vauvan kanssa neljän seinän sisällä, niin toi auttaa irtautumaan omista kuvioista hetkeksi ja ajattelemaan jotain ihan muuta. Enkä siis itse ole mikään liikunnan ystävä sinänsä, mutta toi on mulle mukava tapa liikkua.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole koskaan elämässäni saanut minkäänlaista mielihyvää lenkkeilystä. Nyt olen maSentunut ja taas vaikea jakso ja kaikki patistavat lenkille! Miksi ihmeessä se kiinnostaisi mua nyt pahassa masennusjaksossa kun se ei kiinnosta mua silloinkaan kun olen ”normaali”? Yritän tehdä masentuneena asioita joista normaalisti saan hyvää mieltä, esim lukeminen ja lempi elokuvien katsominen. Miksi tekisin jotain jota inhoan?
Joskus jonkin uuden ja erilaisen tekeminen niksauttaa aivot ja ajattelun hiukan toiselle radalle. Jos masennus on tullut entisenlaisen elämän seurauksena , eikö kannattaisi kokeilla jotakin uutta jos se toisi uusia virikkeitä.
Kyllä reipas kävelylenkki ihan asvaltillakin tekee hyvää. Kunhan ottaa ja kokeilee, niin huomaa.
Samaa mieltä. Ei kiinnosta yksin laahustaa mitään lenkkiä ja metsään en yksin uskalla edes mennä.