Sukupuolineutraalius ja perinteiset sukupuoliroolit kasvatuksessa

Neutraalius on paras. Ei mitään roolien eikä "oikeiden" lelujen tuputtamista, mutta ei myöskään sukupuolten kieltämistä.

Meillä ei ole oltu fanaattisia mihinkään suuntaan. En missään nimessä yrittäisi erityisesti ohjata tyttöä tytön rooliin ja poikaa pojan rooliin. Omassa lapsuudessani minulle tehtiin niin, yritettiin pakolla vääntää tyttömäisemmäksi ja aina oli olo etten kelpaa omille vanhemmilleni ja olen vääränlainen. En tekisi samaa omille lapsille ikinä.

Mutta toisaalta, en myöskään yritä pakkomielteisesti kieltää sitä että lapsilla on biologinen sukupuoli tai edes siihen liittyviä kulttuurisia juttuja. Esim. en erityisemmin pyri sukupuolineutraaliin pukeutumiseen. Jos lapsi itse haluaa sellaista sitten kun osaa mielipiteensä ilmaista, se on ok, mutta kyllä muuten puen tytön tyttömäisesti ja pojan poikamaisesti. 

Mielestäni lapselle ei tarvitse opettaa muuta, kuin että he ovat joko tyttö tai poika ja että he persoonina voivat olla ja tulla miksi haluavatkaan. Heidän sukupuoli ei rajoita sitä ,miksi he voivat isona tulla. 

Tytöt on tyttöjä ja pojat on poikia.

Asiassa ei ole mitään erityistä pohtimista.