Kun valmistuu yliopistosta, katsooko työnantajat arvosanoja haastattelussa? Vai annetaanko todistukset valinnan jälkeen?

No ei niitä enää valitsemisen jälkeen mihinkään tarvita.

Ei ketään kiinnosta ne numerot, ne on vaan oppilaan oman egon pönkittämistä varten. Kunhan on koulutus niin sillä pärjää pitkälle.

Riippuu työnantajasta. Minä katson ensimmäisenä juuri arvosanoja.

Ei ole kyllä todistuksia koskaan pyydetty näytille, puhumattakaan että omisi numeroista kyselty.

Ehkä johonkin virkaan hakeminen on eri asia.

Katsovat korkeintaan jonkun yksittäisen kurssin arvosanaa jos se on olennaisen tärkeä ko. työssä.

Eipä ole todistuksia ihmeemmin kyselty.

Osa työnantajista ei katso niitä ikinä yhtään. Itsellä erinomaiset todistukset ja haluaisin että katsoisivat, mutta ei. Ekonomi olen ja teen vaihtuvia projektijohtohommia.

Vierailija kirjoitti:

Ei ketään kiinnosta ne numerot, ne on vaan oppilaan oman egon pönkittämistä varten. Kunhan on koulutus niin sillä pärjää pitkälle.

Eikö tarvitse? Opiskelut voi myös luistella läpi, jatkuuko sama luistelu töissä?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kyllä todistuksia koskaan pyydetty näytille, puhumattakaan että omisi numeroista kyselty.

Ehkä johonkin virkaan hakeminen on eri asia.

Miten olet tullut valituksi juuri valmistuneena? Ei muita hakijoita?

Kertaakaan ei ole pyydetty nähtäväksi edes tutkintotodistusta. 

Kukaan ei tule katsomaan gradusi arvosanaa, tärkeintä on että se on valmis ja olet maisteri. Haastattelu, opiskeluaikasi, aiempi työkokemus ja niiden työtodistukset, persoona/ensivaikutelma, suhteet jne. ovat paljon merkittävämpiä valintatilanteessa. Jos joku yliopistosta valmistuneen arvosanoja tuijottaa muuta kuin sillä silmällä, että onko henkilö täysi teoreetikko ja perfektionisti (vain parhaimpia arvosanoja), voi kokea yllätyksen. Ainakin sanotaan, että parempi saada niitä toiseksi ylempiä arvosanoja ja päteä sosiaalisesti kuin että olisi pelkkä priimusrivi todistuksessa.

Olen erehtynyt palkkaamaan kaksi kertaa työntekijän, jolla on ollut huonot arvosanat, mutta juuri tehtävään sopiva työkokemus tai hyvät suositukset. Kumpaakin rekrytointia olen katunut. Kyllä vain näin työnantajan näkökulmasta arvosanat kertovat aika hyvin henkilön oppimiskyvystä, ahkeruudesta ja kiinnostuksesta aiheeseen.

Riippuu mistä on valmistunut. Jos on tutkinto jostain kovemmasta yliopistosta (Helsinki, Aalto, ym.), niin silloin pelkkä yliopiston nimi riittää siihen että tutkinto on kova. Jostain maakuntayliopistosta valmistuneiden kohdalla saatetaan tsekata ettei sentään ihan rimaa hipoen ole tutkintoa hankittu.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu mistä on valmistunut. Jos on tutkinto jostain kovemmasta yliopistosta (Helsinki, Aalto, ym.), niin silloin pelkkä yliopiston nimi riittää siihen että tutkinto on kova. Jostain maakuntayliopistosta valmistuneiden kohdalla saatetaan tsekata ettei sentään ihan rimaa hipoen ole tutkintoa hankittu.

Meille on muutama Aalto/TKK tyyppi eksynyt, eivätkä kyllä erotu ainakaan edukseen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ketään kiinnosta ne numerot, ne on vaan oppilaan oman egon pönkittämistä varten. Kunhan on koulutus niin sillä pärjää pitkälle.

Eikö tarvitse? Opiskelut voi myös luistella läpi, jatkuuko sama luistelu töissä?

Jos kurssin arvosteluasteikon alapisteraja ykköselle on 60 p. ja vitoselle 80 p. niin ei siinä osaamisessa isoa eroa ole. Lisäksi sillä joka osaa paremmin voi olla huonompi muisti ja saa huonompia numeroita kuin se helposti muistava luistelija joka vetelee vitosia.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu mistä on valmistunut. Jos on tutkinto jostain kovemmasta yliopistosta (Helsinki, Aalto, ym.), niin silloin pelkkä yliopiston nimi riittää siihen että tutkinto on kova. Jostain maakuntayliopistosta valmistuneiden kohdalla saatetaan tsekata ettei sentään ihan rimaa hipoen ole tutkintoa hankittu.

”Kovemmasta”, hehheh! Helsinkihän on jo muutaman vuoden ollut Suomen ankein yliopistoympäristö sekä opetukset että varsinkin tutkimuksen osalta. Mitätöntä nysväämistä, jossa säästäminen on ainoa tavoite. Kunnollisia projekirahoituksia ei edes saa hakea, tutkijoita ei ole ja opettajat on pantu siivoushommiin. Siihen tämän hallituksen korkeakoulupolitiikka on johtanut, ja Helsinki kyykkii aivan erityisen rähmällään hallituksen edessä. Muualla on sentään säilytetty jotain tutkimuksellista innovatiivisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ketään kiinnosta ne numerot, ne on vaan oppilaan oman egon pönkittämistä varten. Kunhan on koulutus niin sillä pärjää pitkälle.

Eikö tarvitse? Opiskelut voi myös luistella läpi, jatkuuko sama luistelu töissä?

Jos kurssin arvosteluasteikon alapisteraja ykköselle on 60 p. ja vitoselle 80 p. niin ei siinä osaamisessa isoa eroa ole. Lisäksi sillä joka osaa paremmin voi olla huonompi muisti ja saa huonompia numeroita kuin se helposti muistava luistelija joka vetelee vitosia.

En ole missään törmännyt tuollaiseen. Fysiikan laitoksella 45% riittää ykköseen ja 85% tarvitaan vitoseen

eri

Jokuhan voisi esim. kaupallisella puolella sitten huijata koko tutkinnon, jos mitään todistuksia ei ikinä katsella. Olen vain itsekin miettinyt samaa, olen kohta KTM. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ketään kiinnosta ne numerot, ne on vaan oppilaan oman egon pönkittämistä varten. Kunhan on koulutus niin sillä pärjää pitkälle.

Eikö tarvitse? Opiskelut voi myös luistella läpi, jatkuuko sama luistelu töissä?

Jos kurssin arvosteluasteikon alapisteraja ykköselle on 60 p. ja vitoselle 80 p. niin ei siinä osaamisessa isoa eroa ole. Lisäksi sillä joka osaa paremmin voi olla huonompi muisti ja saa huonompia numeroita kuin se helposti muistava luistelija joka vetelee vitosia.

En ole missään törmännyt tuollaiseen. Fysiikan laitoksella 45% riittää ykköseen ja 85% tarvitaan vitoseen

eri

Oon eri kuin kelle kommentoit, mutta ainakin kastvatustieteessä on ollut 60% ykkösen raja, muista rajoista en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu mistä on valmistunut. Jos on tutkinto jostain kovemmasta yliopistosta (Helsinki, Aalto, ym.), niin silloin pelkkä yliopiston nimi riittää siihen että tutkinto on kova. Jostain maakuntayliopistosta valmistuneiden kohdalla saatetaan tsekata ettei sentään ihan rimaa hipoen ole tutkintoa hankittu.

Tuntuu, että Aaltoon hakeutuu nimenomaan nämä tyypit, jotka luulevat voivansa koko työuransa ja peräti koko elämänsä ratsastaa pelkillä Aallon papereilla. Monet muut esim. pienemmissä ja vähemmän "maineikkaissa" yliopistoissa opiskelevat ymmärtävät, että pelkkä todistus ei riitää, vaan  itseään ja omaa osamista pitää kehittää etottuakseen muista.