Kuinka kalliit joululahjat kuuluvat onnelliseen lapsuuteen?

Parhaat lahjat ovat yhdessäolo/tekemislahjoja, lautapelejä, suksia, luistimia, niin ennen, niin nyt ja tulevaisuudessa (sillä optiolla, että niillä todellakin saa aikaa vanhemmilta).

että ei se hinta vaan se laatu. Tärkeätä että lapsi saa jotain mitä on ihan tosissaan halunnut.



T: se, joka toisessa ketjussa ilmoitti käyttävänsä 300-500¿/lapsi

Tehyläisethän vois kerrankin tehä kans lapsistaan onnellisia ja pistää ne läskien kinkkurahat lapsilleen...

Eivätkö siis voi olla onnellisia, hoi mammat sieltä lahjanarujen ja paperien keskeltä tekemässä lapsiaan onnellisiksi kerran vuodessa?

voivat saada just sen oikein halutun, kaivatun jutun, mikä se sitten onkaan ja mitä se sitten maksaakaan (tietysti järjen rajoissa). Sellainen tunne, että joskus voi olla oikein pohattaa ilman jossittelua tekee itsetunnolle hyvää, ei aina tarvitse tuntea alemmuut muihin lapsiin.



Ja huom, puhun nyt muutamasta jutusta jotka lapsi parhaassa tapauksessa muistaa koko ikänäsä, en kannata sitä, että lapsi peitetään joka kissanristiäisenä kauheaan ja kalliiseen tavarakasaan.

jota kovasti toivoin. Muistan vielä pettymyksen, kuinka luulin, että nyt paketista tulee se nukkekoti, ja sieltä tulikin kissa!

Ihan kuin lapsista tulisi parempia aikuisia kun niitä ei " lelli" liikaa! Tiedän lapsia, joille ostettiin tosi paljon leluja lapsena ja niitä pidettiin kuin kukkaa kämmenellä, ja kas kummaa, niistä tuli tosi kivoja aikuisia, toinen on paras ystäväni ja lapseni kummitäti.

Oman lapseni olen tehnyt tosi onnelliseksi viimeiset pari vuotta sillä, että ostin hänelle autoparkin joululahjaksi. Se nyt ei tosin ollut kallis...