Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Kisa: kuka on tän palstan yksinäisin
14.09.2018 |
Kuinka yksinäinen olet? Mä aloitan;
- Olen tänä vuonna 30 v täyttävä nainen. Viimeksi olen viettänyt syntymäpäivääni jonkun seurassa 18-vuotiaana. Oltiin kaveriporukalla baarissa. Synttärit 19-29 olen viettänyt yksin joko perus työpäivä tai sitten vkl ihan vaan kotona yksin.
- Mulla on puhelimessa 7 numeroa; veli, iskä, pomo, työkaveri, mummo, psykiatrini ja yksi ja samalla myös ainoa ystäväni joka on mua 40 vuotta vanhempi.
- En ole koskaan seurustellut eikä kukaan ole koskaan sanonut rakastavansa mua.
- Ikävuodet 19-26 vietin täysin yksin ilman minkäänlaista sosiaalista kontaktia paitsi perheeni ja mitä nyt töissä saatoin sanoa pari sanaa päivässä.
- Olen asunut nykyisessä kämpässäni viisi vuotta ja tuona aikana asunnossani on vieraillut veljeni, isäni ja tuo ainoa ystäväni tasan kerran.
Laittakaahan paremmaksi!
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutin keväällä uudelle paikkakunnalle, enkä tunne täältä ketään. Ainoat kaverit on mun lemmikit. Suurin osa peeheestä jäi sinne kotipaikkakunnalle (vanhemmat, sisko ja pari veljeä), yks veli asuu tos vähän lähempänä, yks sisko muutaman sadan kilsan päässä. Autoa ei ole, eikä julkiset kulje sinne suuntaan. Muita kavereita ei juurikaan ole kuin nuo perheenjäsenet. Kukaan harvemmin ottaa yhteyttä, jos en itse aloita. Äiti soittaa joskus. Meillä on sisarusten kesken oma faceryhmä, mutta eipä ne juuri reagoi mun päivityksiin.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka yksinäinen olet? Mä aloitan;
- Olen tänä vuonna 30 v täyttävä nainen. Viimeksi olen viettänyt syntymäpäivääni jonkun seurassa 18-vuotiaana. Oltiin kaveriporukalla baarissa. Synttärit 19-29 olen viettänyt yksin joko perus työpäivä tai sitten vkl ihan vaan kotona yksin.
- Mulla on puhelimessa 7 numeroa; veli, iskä, pomo, työkaveri, mummo, psykiatrini ja yksi ja samalla myös ainoa ystäväni joka on mua 40 vuotta vanhempi.
- En ole koskaan seurustellut eikä kukaan ole koskaan sanonut rakastavansa mua.
- Ikävuodet 19-26 vietin täysin yksin ilman minkäänlaista sosiaalista kontaktia paitsi perheeni ja mitä nyt töissä saatoin sanoa pari sanaa päivässä.
- Olen asunut nykyisessä kämpässäni viisi vuotta ja tuona aikana asunnossani on vieraillut veljeni, isäni ja tuo ainoa ystäväni tasan kerran.Laittakaahan paremmaksi!
Onko tuo siis ihannetilanteesi? Jos ei, niin miksi et tee asialle jotain?
Vierailija kirjoitti:
Saara Aalto -hullu.
Vihreät sitä ja tätä-ketjujen aloittelijat.
Oikeastaan voittaja on naisten on "pakko antaa seksiä yksinäisille miehille"-valittaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka yksinäinen olet? Mä aloitan;
- Olen tänä vuonna 30 v täyttävä nainen. Viimeksi olen viettänyt syntymäpäivääni jonkun seurassa 18-vuotiaana. Oltiin kaveriporukalla baarissa. Synttärit 19-29 olen viettänyt yksin joko perus työpäivä tai sitten vkl ihan vaan kotona yksin.
- Mulla on puhelimessa 7 numeroa; veli, iskä, pomo, työkaveri, mummo, psykiatrini ja yksi ja samalla myös ainoa ystäväni joka on mua 40 vuotta vanhempi.
- En ole koskaan seurustellut eikä kukaan ole koskaan sanonut rakastavansa mua.
- Ikävuodet 19-26 vietin täysin yksin ilman minkäänlaista sosiaalista kontaktia paitsi perheeni ja mitä nyt töissä saatoin sanoa pari sanaa päivässä.
- Olen asunut nykyisessä kämpässäni viisi vuotta ja tuona aikana asunnossani on vieraillut veljeni, isäni ja tuo ainoa ystäväni tasan kerran.Laittakaahan paremmaksi!
Onko tuo siis ihannetilanteesi? Jos ei, niin miksi et tee asialle jotain?
Onko tämä vitsi? Enpä usko että tällainen elämä olisi kenenkään ihanne-elämää. En usko että yksikään ihminen jaksaisi tällaista elämää ilman että masentuisi ja/tai yrittäisi itsemurhaa kuten minä olen yrittänyt. Miksen tee asialle jotain? Kuule olen yrittänyt. Rakkautta kun ei vaan valitettavasti voi pakottaa. En voi pakottaa ihmisiä olemaan kanssani.
Se joka meuhkaa aamusta iltaan "palstapersuista" ja ilmoittaa ketjuja liukuhihnalta asiattomiksi, jos ne eivät ole täysin hänen mieleensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka yksinäinen olet? Mä aloitan;
- Olen tänä vuonna 30 v täyttävä nainen. Viimeksi olen viettänyt syntymäpäivääni jonkun seurassa 18-vuotiaana. Oltiin kaveriporukalla baarissa. Synttärit 19-29 olen viettänyt yksin joko perus työpäivä tai sitten vkl ihan vaan kotona yksin.
- Mulla on puhelimessa 7 numeroa; veli, iskä, pomo, työkaveri, mummo, psykiatrini ja yksi ja samalla myös ainoa ystäväni joka on mua 40 vuotta vanhempi.
- En ole koskaan seurustellut eikä kukaan ole koskaan sanonut rakastavansa mua.
- Ikävuodet 19-26 vietin täysin yksin ilman minkäänlaista sosiaalista kontaktia paitsi perheeni ja mitä nyt töissä saatoin sanoa pari sanaa päivässä.
- Olen asunut nykyisessä kämpässäni viisi vuotta ja tuona aikana asunnossani on vieraillut veljeni, isäni ja tuo ainoa ystäväni tasan kerran.Laittakaahan paremmaksi!
Onko tuo siis ihannetilanteesi? Jos ei, niin miksi et tee asialle jotain?
Onko tämä vitsi? Enpä usko että tällainen elämä olisi kenenkään ihanne-elämää. En usko että yksikään ihminen jaksaisi tällaista elämää ilman että masentuisi ja/tai yrittäisi itsemurhaa kuten minä olen yrittänyt. Miksen tee asialle jotain? Kuule olen yrittänyt. Rakkautta kun ei vaan valitettavasti voi pakottaa. En voi pakottaa ihmisiä olemaan kanssani.
Kuulostat tolkun ihmiseltä. Ja ei, en ala kisaamaan.
Oletko liikuntakykyinen? Jos olet, onko jokin muu este, ettet voisi mennä paikkoihin, missä matalalla kynnyksellä voi olla ihmisten kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka yksinäinen olet? Mä aloitan;
- Olen tänä vuonna 30 v täyttävä nainen. Viimeksi olen viettänyt syntymäpäivääni jonkun seurassa 18-vuotiaana. Oltiin kaveriporukalla baarissa. Synttärit 19-29 olen viettänyt yksin joko perus työpäivä tai sitten vkl ihan vaan kotona yksin.
- Mulla on puhelimessa 7 numeroa; veli, iskä, pomo, työkaveri, mummo, psykiatrini ja yksi ja samalla myös ainoa ystäväni joka on mua 40 vuotta vanhempi.
- En ole koskaan seurustellut eikä kukaan ole koskaan sanonut rakastavansa mua.
- Ikävuodet 19-26 vietin täysin yksin ilman minkäänlaista sosiaalista kontaktia paitsi perheeni ja mitä nyt töissä saatoin sanoa pari sanaa päivässä.
- Olen asunut nykyisessä kämpässäni viisi vuotta ja tuona aikana asunnossani on vieraillut veljeni, isäni ja tuo ainoa ystäväni tasan kerran.Laittakaahan paremmaksi!
Onko tuo siis ihannetilanteesi? Jos ei, niin miksi et tee asialle jotain?
Onko tämä vitsi? Enpä usko että tällainen elämä olisi kenenkään ihanne-elämää. En usko että yksikään ihminen jaksaisi tällaista elämää ilman että masentuisi ja/tai yrittäisi itsemurhaa kuten minä olen yrittänyt. Miksen tee asialle jotain? Kuule olen yrittänyt. Rakkautta kun ei vaan valitettavasti voi pakottaa. En voi pakottaa ihmisiä olemaan kanssani.
Kuulostat tolkun ihmiseltä. Ja ei, en ala kisaamaan.
Oletko liikuntakykyinen? Jos olet, onko jokin muu este, ettet voisi mennä paikkoihin, missä matalalla kynnyksellä voi olla ihmisten kanssa?
"Tolkun ihminen" = ???
Olen liikuntakykyinen ja käyn kyllä paikoissa jossa on muitakin ihmisiä. Esim baareissa olen käynyt yksin (nämä olivat täysi floppi sillä yksikään mies ei lähestynyt mua ja itse kun lähestyin, miehet lähtivät pois sanomatta sanaakaan), käyn yksin shoppailemassa, leffassa, syömässä, kävelyllä, matkustelen yksin... Ainoa paikka missä mua lähestytään on ulkomaan reissuilla ja tuolloinkin turistit kysyvät multa reittiä johonkin paikkaan tai pyytävät voinko ottaa heistä kuvan jonkun nähtävyyden edessä. Mitä muuta voisin tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään tiedä, miten pakottaisin ihmisiä olemaan kanssani. Tottakai olen tavannut tuhansia ihmisiä elämäni aikana mutta saldo on silti yksi ystävä. En tiedä mitä ja mistä puhua ihmisille niin ettei se tuntuisi oudolta ja vaivaannuttavalta.
Aika samat setit mulla, ikää myöten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo kuulostaa hetkittäin unelmalta. Joka päivä talo on täynnä porukkaa. Koskaan ei ole hiljaista. Töissä tapaan 50 ihmistä päivässä ja pitää muistaa ja vaihtaa kuulumiset.
Haluaisin olla yksin...
No mun ainoa sosiaalinen kontakti on äiti (ja psyk.sairaanhoitaja), isästä ja veljestä olen vieraantunut. Viimeksi mulla on ollut ”ystävä” parikymppisenä, nyt olen lähemmäs 50. En käy töissä masennuksen takia. Voitinko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
35-vuotias mies. Tällä hetkellä yksin lomalla ulkomailla. Ei ole yhtään ystävää. Koulussa joskus aikoinaan oli kyllä koulukavereita, mutta kun koulusta valmistui kaikki ystävätkin jäivät. Vanhemmat ja sukua löytyy. Sukulaisten kanssa en ole missään tekemisissä. Toisinaan jossain häissä yms. Tuntuu pakkopullalta. Vanhempien kanssa pidän yhteyttä, koska äitini haluaa olla yhteydessä. Sisarusten kanssa en ole yhteyksissä. Työkavereiden kanssa keskustelen töissä, mutta en näe vapaa-ajalla. Asun yksin. En ole seurustellut koskaan, enkä harrasta irtosuhteita.
Suurimman osan vapaa-ajasta vietän yksin omassa asunnossani. Yksinäisyyteen tottuu. Joskus halusin ystäviä ja yritin hankkiakin niitä. Mutta sitten luovutin. Olen onnellinen yksinäisenä.
Mä voi lähtee sun kanssa juhlimaan synttäreitä. Täytin just itse 30v, äitini teki kakun ja puolitutuilta tuli onnitteluja. Perheen kanssa olen tekemisissä, ystävyyssuhteita en osaa kehittää enkä ylläpitää.
Hyvä hyvä hyvä pirjo!