Miksi meillä on demokratia joka ei toimi?

Koska se toimii todella hyvin niiden kannalta jotka päätyvät johtoon ja päättävät siitä tarvitseeko demokratiaa muuttaa jotenkin.

Tilaisuus tekee varkaan tai jotain.

Toimiihan se. Laskujen maksajasta vaan tuntuu pahalta ja toimimattomalta. Sano.

Kansan edustajien liian hyvät palkkiot ja edut. Susanna Koskihan esimerkiksi kertoi itsestään että hänellä on välillä useitakin viikkoja joilloin ei kulu yhtään rahaa edes ruokaan, vaikka samaan aikaan hän nostaa 6 510 euron palkkiota.

Parempaan ei olla pystytty.

Koska meillä on edustuksellinen demokratia ja äänestäjät valitsevat tällaisia ihmisiä edustamaan itseään. On tutkittukin jossain, että ihmiset eivät äänestä pätevintä ehdokasta, koska hän harvoin on hyvin samaistuttava. Sen sijaan valitaan keskiverto, jonka populismipuheita voidaan ymmärtää. Että keskiverrot siellä häärää, jotka vieläpä pitävät kansaa aka vaalikarjaa itseään tyhmempinä ja voivat sen perusteella mielestään tehdä mitä huvittaa. Onnea äänestäjille!

Vierailija kirjoitti:

Parempaan ei olla pystytty.

Noin 2500 vuotta sitten Aristoteles ehdotti tilalle politeiaa, suoraa kansanvaltaa, sillä piti demogratiaa liian korruptoituneena.

Demokratia on huonoista vaihtoehdoista vähiten huono.

Siksi, koska kaikki puolueet (persuja, rkp:tä ja kristillisiä lukuun ottamatta) ovat loppujen lopuksi aika samanlaisia. Ne eivät oikein uskalla olla asioista mitään selkeää mieltä koska sehän tarkoittaisi selän kääntämistä tietylle osalle äänestäjistä.

Jos puolueet olisivat selkeästi erilaisia niin kansan ääni pääsisi paremmin esiin kun olisi oikeita, selkeitä vaihtoehtoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempaan ei olla pystytty.

Noin 2500 vuotta sitten Aristoteles ehdotti tilalle politeiaa, suoraa kansanvaltaa, sillä piti demogratiaa liian korruptoituneena.

Toteutus voisi olla haasteellista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempaan ei olla pystytty.

Noin 2500 vuotta sitten Aristoteles ehdotti tilalle politeiaa, suoraa kansanvaltaa, sillä piti demogratiaa liian korruptoituneena.

Toteutus voisi olla haasteellista.

Silloin ehkä, nykyään ei.

En ole vakuuttunut että se toimisi ihan 100% tapauksista mutta ehkä se olisi kehityskelpoinen.

Vierailija kirjoitti:

Siksi, koska kaikki puolueet (persuja, rkp:tä ja kristillisiä lukuun ottamatta) ovat loppujen lopuksi aika samanlaisia. Ne eivät oikein uskalla olla asioista mitään selkeää mieltä koska sehän tarkoittaisi selän kääntämistä tietylle osalle äänestäjistä.

Jos puolueet olisivat selkeästi erilaisia niin kansan ääni pääsisi paremmin esiin kun olisi oikeita, selkeitä vaihtoehtoja.

Ahhah, persut varsinkin ei ole mitään mieltä mistään muusta kuin yhdestä asiasta ja siitä yhdestäkin ne ovat niin jääräpäisen periksiantamattomia että ovat väärässä pelkästään sen vuoksi etteivät suostu kehittämään surkeita ideoitaan.

Rkp on toinen esimerkki siitä että on vain yksi agenda ja muuten kaikki käy kunhan saa ministerinvirkoja. 

En oikein ymmärrä, että mikä järjestelmä voisi olla parempi, kuin meidän järjestelmämme.  Jokaisella yksi ääni vaaleissa.  On täysin selvää, että minun mielipiteeni ei ole kaikkien mielipide.

Totta se on, että diktatuuri voi olla hyvä, jos on hyvä diktaattori.  Tosin se ei ole koskaan hyvä, koska ns. alamaiset jotka ovat eri mieltä eivät ymmärrä sitä.  Tosin se on demokratiassakin, että on paljon päätöksiä joita kansa ei ymmärrä, mutta silti demokratia on parempi vaihtoehto kuin diktatuuri.

Suomessa on välillinen demokratia eli kansa valitsee itselleen edustajat sen sijaan, että jokainen edustaisi itse itseään.

Jos nykyiset edustajat tai puolueiden politiikka eivät miellytä, vaaleissa voi aina vapaasti äänestää muita vaihtoehtoja.

Ilmeisesti enemmistö on kuitenkin tyytyväisiä, koska kansanedustajien vaihtuvuus ja puoluekannatuksen heilahtelut ovat merkityksettömän pieniä.

Sveitsissä kansa voi haastaa lain keräämällä 50000 ääntä 100 päivän aikana.

Vierailija kirjoitti:

Sveitsissä kansa voi haastaa lain keräämällä 50000 ääntä 100 päivän aikana.

Tarkoitit varmaan kirjoittaa Suomessa..,?

Sillä kansalaisaloite voidaan tehdä 50000:lla nimellä. Eri asia johtaako se Sveitsissäkään mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sveitsissä kansa voi haastaa lain keräämällä 50000 ääntä 100 päivän aikana.

Tarkoitit varmaan kirjoittaa Suomessa..,?

Sillä kansalaisaloite voidaan tehdä 50000:lla nimellä. Eri asia johtaako se Sveitsissäkään mihinkään.

Sveitsissä on johtaa kansanäänestykseen, esim. Aktiivimalli olisi mennyt kansanäänestykseen. Sveitsistä puhuin.

Sveitsin kansalaiset elävät kolmen toimivallan eli kunnan, kantonin ja valaliiton lainsäädännön vaikutuksessa. Jo valaliiton perustuslaissa vuonna 1848 määriteltiin suoran demokratian järjestelmä (jota kutsutaan joskus vain puolittain suoraksi tai edustukselliseksi suoraksi demokratiaksi, koska sitä täydentävät tavallisemmat parlamentaarisen demokratian instituutiot). Suoran demokratian välineet (kansalaisoikeudet, Volksrechte, droits civiques) ovat valaliiton tasolla oikeus tehdä perustuslakialoite ja oikeus kansanäänestykseen (referendum). Molemmilla voidaan kumota parlamentin tekemiä päätöksiä.[38][39] Vastaavat menetelmät ovat käytössä myös kantonien ja kuntien tasolla.

Määräämällä lain valaliiton laajuiseen kansanäänestykseen ryhmä kansalaisia voi haastaa jo parlamentin hyväksymän lain, jos he saavat kerättyä lakia vastaan 50 000 allekirjoitusta 100 päivän aikana.[38] Tällöin sovitaan maanlaajuinen äänestyspäivä, jolloin äänioikeutetut päättävät lain hyväksymisestä määräenemmistöllä. Äänestys voidaan aloittaa myös kahdeksan kantonin yhteisestä vaatimuksesta.

Samoin perustuslakialoite sallii kansalaisten äänestää valaliiton tasolla lisäyksestä perustuslakiin, jos he saavat kerättyä 18 kuukauden sisällä 100 000 äänioikeutetun allekirjoitukset lisäyksen puolesta.[38] Parlamentti voi tehdä ehdotetulle lisäykselle vastaehdotuksen, jolloin äänestäjien täytyy vaalipäivänä merkitä äänestyslippuun sekä ehdotuksen että vastaehdotuksen kohdalle, kannattavatko he niitä ja lisäksi merkitä, kumpaa ehdotusta he kannattavat, jos molemmat hyväksytään. Perustuslain lisäykset täytyy hyväksyä kaksinkertaisella enemmistöllä (valaliiton laajuinen kansanäänestys ja enemmistö eri kantonien äänestystuloksista).[40]

Kantonien ja kuntien tasolla voidaan vastaavalla tavalla äänestää muutoksista lakeihin ja lisäksi myös muun muassa taloudellisista päätöksistä, kuten muutoksista verotukseen tai suurista julkisista rakennusprojekteista. Äänestykseen vaadittavien allekirjoitusten määrä vaihtelee paikallisesti.[41]