Lue keskustelun säännöt.
Mummoni kuoli vuosikymmeniä sitten, mitä tehdä esineille jotka jäivät lapsuudenkotiin?
08.09.2018 |
Isä ja siskot käsittääkseni tekivät perinnönjaon hyvässä sovussa. Loppuajan mummo asui erillisasunnossa meillä, yläkerrassa. Aika paljon oli tavaraa, jotka eivät isän siskoille kelvanneet ja toisella siskolla varsinkin oli niin vähän tilaa, ettei hän siksi halunnut mitään ylimääräistä.
Minulla on muutama serkku. Osa tavaroista on varmaan silloin ollut ihan romua, mutta arvo noussut vuosien saatossa. Lisäksi siellä on kunniatauluja ja joku risti, jonka mummo on saanut kun isän veli on kuollut sodassa ja jotain muitakin ansiomerkkejä isoisäni ja isän veljen sota-ajoilta. En tiedä, onko serkut näistä edes tietoisia, kun on kaikki oltu ihan pieniä mummon kuollessa. Isäni ja isän siskot ovat nyt kaikki kuolleet.
En ole itse kovin halukas noita tavaroita säilyttämään, eikä velikään ole, niillä ei ole meille tunnearvoa ja emme niin välitä antiikkiarvostakaan, sillä tulemme toimeen. Eivät ne kuitenkaan mitään miljoonatavaroita ole, vaan enimmillään muutaman satasen. Tuntuu pahalta heittää roskiinkaan, sen verran on tunnearvoa. Kysyn tätä täällä siksi, että haluaisitko sinä esim. lapsenlapsena tai lapsenlapsenlapsena tuollaista tavaraa itsellesi? Eli alanko ottaa serkkuihin yhteyttä? Lapsuudenkotimme on menossa myyntiin, joten sieltä ne pitää poistaa.
Kommentit (12)
En haluaisi
Ja tulee vaan riitaa romusta. Vie vaikka kierrätyskeskukseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ehdottomasti kysyisin, riitaa toki aina voi tulla....
Kysy serkuilta. Jos eivät tahdo niin lahjoita johonkin antiikkihuutokaupattavaksi, noille on omat keräilijänsä. Ei tarvitse sitten potea huonoa omatuntoa kuin jos heittäisit roskiin.
Kannattaa kysyä. Esim. ne ansiomerkit voidaan ihan hyvinkin haluta ottaa talteen. Jotkut museot voivat myös haluta ansiomerkkejä (olettaen, että niitä ei jo ole hulluna), koska liittyväthän ne vahvasti Suomen historiaan. Kysy ja jos vastaus on että ei haluta niin pistä roskiin tai kirppikselle ja tarjoa merkit johonkin lähimuseoon.
on sulla moraalinen velvolisuus vähintäänkin antaa serkuille tilaisuus tulla katsomaan tavarat ja sano jos ette tule siihen ja siihen pvm mennessä, tavarat lähtee pois. Laillisesti ei mun mielestä ole velvollisuutta koskajako tehty loppuun. Mutta kuiteskin onhan heidän ukista/mummosta kyse. Ei ole lapsenlapsen vika jos oma vanhempi tehny huonon jaon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin, että mitä tehdä esiteineille, jotka jäivät lapsuudenkotiin. :D Vuosikymmeniksi.
Vierailija kirjoitti:
Luin, että mitä tehdä esiteineille, jotka jäivät lapsuudenkotiin. :D Vuosikymmeniksi.
Sama täällä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin, että mitä tehdä esiteineille, jotka jäivät lapsuudenkotiin. :D Vuosikymmeniksi.
Sama täällä!
No itse asiassa veli jäi asuttamaan sitä, mutta hän ei jaksa enää ylläpitää isoa taloa. Ap.
Minä en saanut mummon kuoleman jälkeen edes patalappua. Ahneet sukulaiset veivät kaiken. Hienoa, että otat muitakin huomioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tässä. Yhden porukan serkut sain nopeasti kiinni. He olivat sitä samaa mieltä, että kaikille reiluinta, että viedään osa museoon mitä ottavat ja osa hyväntekeväisyyshuutokauppaan. Pitää vielä saada se toisen siskon lapsi kiinni. Hänellä on eniten lapsenlapsia, joten sieltä voi löytyä kiinnostuneita. Kuten aloituksesta voi päätellä, ei olla enää nuoria.
Mun mielestä on outoa että tuollaista pitää edes kysyä. Tottakai pitää serkuilta ja heidän lapsiltaan kysyä ennenkuin laittaa pois, eikä tietenkään roskiin vaan myyntiin tai lahjoitukseen.
Kyllä minä kysyisin niiltä serkuilta.