Tekee niin paljon mieli pullaa että kuolen
Se pullavan kinuski-karpalopitko.
Niin kusetettu olo, aina sanotaan "kyllä makean nälkä lähtee ajan kanssa ja terveellisillä elämäntavoilla" No kun ei v*ttu lähde!
Tehnyt mieli pullaa jo viikon ja 2 päivää, jokaikisenä tuntina kun olen ollut hereillä. Eikö tää mene koskaan pois? On niin huono olla
En voi ostaa pullaa koska keskivartalolihavuus jota koitan poistattaa karsimalla herkut pois, söisin muutenkin koko pitkon.
Kommentit (16)
Olet pullahiiri. Hae jo se pulla, älä kiduta itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Osta se pitko ja syö. Itseäsi turhaan kidutat.
En voi. Elämäntapamuutokseni menisi piloille enkä koskaan laihtuisi. Kun tosiaan en voi syödä kauniisti vain pientä palaa ja säästää loput. Tulisin ahmimaan koko pitkon.
ap
Tuskinpa loppuelämääsi pystyt vastustamaan haluasi. Ei se siitä mihinkään laannu. Voimistuu vaan.
Miten vaikea on noudattaa kohtuutta syömisissä? Kaikkea voi syödä, myös pullaa, kun muistaa kohtuuden. Osta se pulla, leikkaa paloiksi, pakasta loput palat, ja syö yksi nautikellen. Näin pullanhimosi menee ohitse. Eri asia on, jos kärsit ahmimishäiriöstä, jolloin et voi hillitä itseäsi ja syödä kohtuudella.
Vierailija kirjoitti:
Miten vaikea on noudattaa kohtuutta syömisissä? Kaikkea voi syödä, myös pullaa, kun muistaa kohtuuden. Osta se pulla, leikkaa paloiksi, pakasta loput palat, ja syö yksi nautikellen. Näin pullanhimosi menee ohitse. Eri asia on, jos kärsit ahmimishäiriöstä, jolloin et voi hillitä itseäsi ja syödä kohtuudella.
Ei ole toiminut ennenkään. Olen syönyt koko pullan ennen kuin ehdin edes miettiä sen pakastamista tai vaihtoehtoisesti kaivan pullan ulos pakastimesta siivu kerrallaan saman päivän aikana. En kärsi ahmimishäiriöstä.
ap
Söin päivällä yhden rahkapiirakan. Nännännää! :P
Vierailija kirjoitti:
Tuskinpa loppuelämääsi pystyt vastustamaan haluasi. Ei se siitä mihinkään laannu. Voimistuu vaan.
Kiitos nyt on vielä huonompi olla
ap
Entä kaffe? Sanomatalon lähellähän on hyvät kaupat ja alakerrassa on ärrä, elä KaffeBulla kärvistele! Kerra täällä eletään.
Vierailija kirjoitti:
Söin päivällä yhden rahkapiirakan. Nännännää! :P
Nyt mun tekee mieli rahkapullaa että sitä kinuski-karpalopitkoa
ap
AP, kyllä se himo ajoittain laantuu. Pysy lujana. Jos nyt sorrut, tähänastinen sankarillisuutesi menee hukkaan.
Mikään ei ole niin ihanaa kun jonakin päivänä huomata että vyötärö on alkanut hoikistua. Ala tehdä jotakin.
Syö vaikka kerran viikossa se herkkusi ja muuten pidät ruokavalion kurissa.
Aina kivempi tienata pyhimyskehää kärsimällä ja trollaamalla kuin noudattaa viatonta mielihaluaan ja nauttia ainoasta elämästään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten vaikea on noudattaa kohtuutta syömisissä? Kaikkea voi syödä, myös pullaa, kun muistaa kohtuuden. Osta se pulla, leikkaa paloiksi, pakasta loput palat, ja syö yksi nautikellen. Näin pullanhimosi menee ohitse. Eri asia on, jos kärsit ahmimishäiriöstä, jolloin et voi hillitä itseäsi ja syödä kohtuudella.
Ei ole toiminut ennenkään. Olen syönyt koko pullan ennen kuin ehdin edes miettiä sen pakastamista tai vaihtoehtoisesti kaivan pullan ulos pakastimesta siivu kerrallaan saman päivän aikana. En kärsi ahmimishäiriöstä.
ap
Vaikuttaa siltä, että kärsit ahmimishäiriöstä, mutta et vielä pysty sitä tunnustamaan. Olen ymmärtänyt, että ahmimishäiriö johtuu tunne-elämän ongelmista.
Minulla oli joskus sama ja sorruin. Sitten aloitin uudestaan pari viikkoa sitten, kun oli taas kausi, ettei vain tehnyt lainkaan mieli. Olen ollut pari vuotta koukussa sokeriin, mutta silti minulle tulee kausia, ettei tee mieli mitään herkkuja, ne kestävät yleensä viikon-kaksi. Siksi ajoitin nyt tämän uuden yrityksen tällaiselle kaudelle, josko sen mentyä ohi ei silti tekisi mieli mitään, kun keho ehtii tottua olemaan ilman sokeria. Kokeile syödä purkkaa ja jotain mieleistä harrastusta. Minulla neulominen ja pelien pelaaminen vie hyvin ajatukset muualle.
Itse olen kova makean perään, mutta yllättävän helposti minulta on sujunut herkkujen totaalinen ostolakko. Ja kun ei osta ei syö.
Jos ihan älyttömästi tekee mieli, kannattaa ehkä ostaa joku pieni yksittäinen pulla, syödä se hyvällä omalla tunnolla & nautiskellen, ei se uusi elämä siihen kerralla kariudu. Ja sitten taas jatkaa skarppaamista, eikä jäädä murehtimaan hyvälle maistunutta herkkuhetkeä. Jossain vaiheessa se ihan oikeasti helpottaa. Eikä koko loppuelämää tarvii olla tyystin ilman herkkuja, vaan ostella kerrallaan pienempiä määriä. Mullakaan ei säily mikään herkku kaapissa, ainut keino on ostaa pieni kerta-annos. Paitsi nyt kun olen ainakin syyskuun ostolakossa :)
Tsemppiä, hyvän päätöksen olet tehnyt!
Osta se pitko ja syö. Itseäsi turhaan kidutat.