Miten käyttäytyä luontevasti syömishäiriöisen ruokapöydässä?

Jos tekee mieli lisää ruokaa, ottaa lisää ruokaa. Jos ei tee, niin valittelee sit kuinka täynnä on myös.

Sanotko sä aina kaikki asiat kahteen kertaan? Kahteen kertaan?

Vierailija kirjoitti:

Jos tekee mieli lisää ruokaa, ottaa lisää ruokaa. Jos ei tee, niin valittelee sit kuinka täynnä on myös.

Miten ahdistavaan tunnelmaan pitäisi reagoida? Pöydän ääressä oleminen tuntuu kamalalta.

Uhmaamalla voi reagoida. Toteaa vaan: "Mä otan lisää, jos säkin otat".

Eihän syömishäiriöinen kutsu ketään ruokavieraita luokseen syömään. Ruuan ostaminen ja valmistaminen on hänelle mahdotonta.

Miksi tuputtaminen olisi vaivaannuttavampaa jos niin tapahtuu syömmishäiriöisen pöydässä kuin jos se tapahtuu ei syömishäiriöisen tekemänä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tekee mieli lisää ruokaa, ottaa lisää ruokaa. Jos ei tee, niin valittelee sit kuinka täynnä on myös.

Miten ahdistavaan tunnelmaan pitäisi reagoida? Pöydän ääressä oleminen tuntuu kamalalta.

Poistut pöydästä?

Vierailija kirjoitti:

Eihän syömishäiriöinen kutsu ketään ruokavieraita luokseen syömään. Ruuan ostaminen ja valmistaminen on hänelle mahdotonta.

Ei pidä paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tekee mieli lisää ruokaa, ottaa lisää ruokaa. Jos ei tee, niin valittelee sit kuinka täynnä on myös.

Miten ahdistavaan tunnelmaan pitäisi reagoida? Pöydän ääressä oleminen tuntuu kamalalta.

Poistut pöydästä?

Tilanteessa on aika voimakas sosiaalinen paine pysyä pöydän ääressä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tekee mieli lisää ruokaa, ottaa lisää ruokaa. Jos ei tee, niin valittelee sit kuinka täynnä on myös.

Miten ahdistavaan tunnelmaan pitäisi reagoida? Pöydän ääressä oleminen tuntuu kamalalta.

Ei siinä oikein voi muuta kuin yrittää käyttäytyä normaalisti ja näyttää rennolta vaikka ahdistaisi. Jos tunnelma on inhottava, kannattaa miettiä tahtooko enää jatkossa syödä yhdessä vai voisiko toista tavata muissa merkeissä. Ikävä tilanne kieltämättä. Itsellänikin oli joskus anoreksiasta kärsivä tuttu joka tyrkytti kaikista kermaisimpia ja rasvaisimpia leivoksia kylässä käydessä, muttei itse syönyt mitään. Tuntui suoraan sanottuna siltä että tämä tuttu yritti lihottaa vieraitaan ja sai siitä jotakin tyydytystä kun näki muiden mussuttavan itsensä sijaan. Naisparka.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuputtaminen olisi vaivaannuttavampaa jos niin tapahtuu syömmishäiriöisen pöydässä kuin jos se tapahtuu ei syömishäiriöisen tekemänä?

Koska tuputtamisen lisäksi hämmentävät myös syömishäiriöisen puheet omasta vähäisestä syömisestään. Aiheella suorastaan ylpeillään.

Joskus aikuisen ihmisen pitää pystyä uhmaamaan myös voimakasta sosiaalista painetta. Kyse voi olla myös siitä että tuputtaja haluaa hallita muita tuputtamalla. Ja esiintyä itse "parempana", kun ei kykene olemaan sellainen possu kuin muut, heikot ihmiset ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuputtaminen olisi vaivaannuttavampaa jos niin tapahtuu syömmishäiriöisen pöydässä kuin jos se tapahtuu ei syömishäiriöisen tekemänä?

Koska tuputtamisen lisäksi hämmentävät myös syömishäiriöisen puheet omasta vähäisestä syömisestään. Aiheella suorastaan ylpeillään.

Ne puheet menisi tossa tilanteessa varmasti toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Todennäköisesti myös poistuisin pöydästä jos tilanne on totaalisen ahdistava johtuisi se syömishäiriöisen puheista tai jostakin muusta.

Vierailija kirjoitti:

Joskus aikuisen ihmisen pitää pystyä uhmaamaan myös voimakasta sosiaalista painetta. Kyse voi olla myös siitä että tuputtaja haluaa hallita muita tuputtamalla. Ja esiintyä itse "parempana", kun ei kykene olemaan sellainen possu kuin muut, heikot ihmiset ovat.

Minusta on epäkohteliasta koko ajan puhua omasta syömisestään. Nämä vierailut sukulaisen luokse ovat haastavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tekee mieli lisää ruokaa, ottaa lisää ruokaa. Jos ei tee, niin valittelee sit kuinka täynnä on myös.

Miten ahdistavaan tunnelmaan pitäisi reagoida? Pöydän ääressä oleminen tuntuu kamalalta.

Poistut pöydästä?

Tilanteessa on aika voimakas sosiaalinen paine pysyä pöydän ääressä.

Yksi ihminen ei minun kohdallani sitä saisi aikaa ja jos pöydässä on muita keskittyisin keskustelemaan heidän kanssa ja jättäisin tuputtajan huomiotta.

Vierailija kirjoitti:

Eihän syömishäiriöinen kutsu ketään ruokavieraita luokseen syömään. Ruuan ostaminen ja valmistaminen on hänelle mahdotonta.

VVVVÄÄÄÄRRIIIINNN!!!

Ainakin  anorektikko nauttii kokkaamisesta, leipomisesta, uppoutuu keittokirjoihin ja rakastaa syöttää muita!  Bulimikoista ja ahmimishäiriöisitä en tiedä.

Olen itse pitkän linjan anorektikko, kiikun-kaakun kuivilla nyt, ja pahimpina aikoina pakastimestani löytyi kakkuja, mitä monimutkaisimpia ruokia ja innolla syötin niitä muille. Nautin katsella toisten syömistä, itse kammosin ruokaa kuin ruttoa. Ja se kauhu oli paniikinomaista, olisin hypännyt katolta tai parvekkeelta tai ikkunasta jos mina olisi yritetty pakottaa syömään.  

Mitä samassa pöydässä syömiseen tulee, anna toisen pirkkiä ruokaansa. Keskity omaasi ja pidä keskustelu muissa aiheissa.  Et ainakaan edesauta hänen toipumistaan painostamalla tai pakottamalla, päin vastoin. Teet suurta tuhoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tekee mieli lisää ruokaa, ottaa lisää ruokaa. Jos ei tee, niin valittelee sit kuinka täynnä on myös.

Miten ahdistavaan tunnelmaan pitäisi reagoida? Pöydän ääressä oleminen tuntuu kamalalta.

Poistut pöydästä?

Tilanteessa on aika voimakas sosiaalinen paine pysyä pöydän ääressä.

Yksi ihminen ei minun kohdallani sitä saisi aikaa ja jos pöydässä on muita keskittyisin keskustelemaan heidän kanssa ja jättäisin tuputtajan huomiotta.

Nämä muut ihmiset ovat todella hiljaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän syömishäiriöinen kutsu ketään ruokavieraita luokseen syömään. Ruuan ostaminen ja valmistaminen on hänelle mahdotonta.

VVVVÄÄÄÄRRIIIINNN!!!

Ainakin  anorektikko nauttii kokkaamisesta, leipomisesta, uppoutuu keittokirjoihin ja rakastaa syöttää muita!  Bulimikoista ja ahmimishäiriöisitä en tiedä.

Olen itse pitkän linjan anorektikko, kiikun-kaakun kuivilla nyt, ja pahimpina aikoina pakastimestani löytyi kakkuja, mitä monimutkaisimpia ruokia ja innolla syötin niitä muille. Nautin katsella toisten syömistä, itse kammosin ruokaa kuin ruttoa. Ja se kauhu oli paniikinomaista, olisin hypännyt katolta tai parvekkeelta tai ikkunasta jos mina olisi yritetty pakottaa syömään.  

Mitä samassa pöydässä syömiseen tulee, anna toisen pirkkiä ruokaansa. Keskity omaasi ja pidä keskustelu muissa aiheissa.  Et ainakaan edesauta hänen toipumistaan painostamalla tai pakottamalla, päin vastoin. Teet suurta tuhoa. 

Minulla on puheiden takia paha ja ahdistunut olo. Koen tilanteen vaikeaksi.

hieman sama kun esimerkiksi menen grillijuhliin mutta siellä suurin osa syökin hirvittävästi lihaa ja itse siinä koittaa sitten käyttäytyä normaalisti

Jos toinen korostaa kuinka ei voi syödä paria viinirypäleitä enempää, siihen voi tarttua. Sanoa vaikka että ihanko totta? Ei kuulosta normaalilta. Pitäisiköhän sun käydä lääkärissä ?

Tai sitten voi kieltäytyä itsekin syömästä. Närppii vähän jotain ja sanoo ettei nyt jaksa enempää. Tai vaihtoehtoisesti syö hyvällä halulla ja jättää syömishäiriöisen ongelman hänen omaksi ongelmakseen.