Millä saada seitsemänkymppinen äiti tajuamaan, että kaikki tv:stä tuleva ei ole totta?

Miksi pitäisi saada uskomaan?

Siis kuvittelee että fiktiivistenkin ohjelmien tapahtumat ovat totta? Onko näin ollut aina vai vain viime aikoina? Jos jälkimmäinen, niin muistisairaudeltahan tuo vaikuttaa, lääkärin puheille.

Kai tuon ikäisen pitäisi se jo omin voimin tajuta. Ei ole eilisen teeren tyttöjä.

No, luultavasti et saa uskomaan, kun kyseessä on jo tuonikäinen henkilö. Onko näistä käsityksistä jotain haittaa?

Pitääkö vanhuksen kaikki illuusiot tuhota. Mitä jos hänen on mukavampi harhoissaan? Vakavasti puhuen, jos seitsenkymppinen on noin pihalla, hänet pitäisi kiireesti viedä Alzheimer-epäilyllä lääkäriin. Onko juonut kovasti koko ikänsä?

Anna hänen pitää lapsenmielinen maailmankuvansa. Hän haluaa uskoa hyvää ihmisistä, mikä on harvinaista nykyajan aikuisissa.

Oma samanikäinen käy vielä töissä ja käyttää mm Autocadia.

Jos nykyisin 70 v. on noin pihalla, niin kyse on todennäköisesti jostain muistisairaudesta.

Eri asia vuosikymmeniä sitten kun telkkari oli uutta ja ihmeellistä.

Oma 75-vuotias äitini käyttää Facebookia, katsoo toki joo Kaunareita ja Salkkareita, viihteenä, matkustelee ympäriinsä, myös USA:ssa ja mm. Kiinassa.

Toki kunnossa on isoja eroja, niin fyysisessä kuin henkisessäkin, mutta tuo on huolestuttavaa.

Tokikaan asialle ei sitten kauheasti ole tehtävissä, mutta ehkä teitä helpottaisi jos saisi asian tutkittua?

JSSAP!

Nyt äidillä on jotain häikkää terveydessä, äkkiä lääkäriin. Oma kasikymppinen äitini ei "usko" jotain salkkareita ja tietää eron faktan ja fiktion välillä.

Omat vanhempani ovat jo tuon iän ylittäneet enkä yritä enää "oikaista" heidän näkemyksiään mistään asiasta, olivat sitten faktaa tai fiktiota. Parempi vain mitä positiivisemmin näkevät asiat.

Seitsemänkymppiaen pitäisi olla vielä ihan terävä. Onko äidillä muistirairautta, vai uskoiko hän nuorenakin, että kaikki tv:ssä oleva on totta?

Reality-sarjojen henkilökuviin uskovat varsin monet nuoremmatkin. Ja en saanut selvyyttä, luuleeko äitisi, että vaikka Brooke on oikea ihminen vai pitääkö hän hänen henkilöhmostaan? On mullakin sellaisia fiktio-ihastuksia ollut sarjojen hahmoihin kaiken ikäisinä, mutta en ole luullut heitä oikeiksi henkilöiksi.

Minusta ap siis taitaa nyt vähötellä äitiään ja vääntää hänen sanomisiaan muuksi kuin ne ovat.

Vierailija kirjoitti:

Siis kuvittelee että fiktiivistenkin ohjelmien tapahtumat ovat totta? Onko näin ollut aina vai vain viime aikoina? Jos jälkimmäinen, niin muistisairaudeltahan tuo vaikuttaa, lääkärin puheille.

Eikö ap kirjoittanut, että äitinsä mielestä tv-sarjoissa kuvataan kivoja tapoja, joista kaikki voisivat ottaa oppia. Aika moni on sitä mieltä.

Hän siis ei kirjoittanut äitinsä luulevan niitä oikeiksi tapahtumiksi.

Munkin äiti luulee uutisjutut ja kaikki ylen jutut todeksi. Varsinkin jos joku lääkäri sanoo niin se on kuin jumalansana. :)

Minä tiesin sen vatsallani jo ennakkoon!

En nyt oikein ymmärrä yhteyttä aloitusviestin sisällön ja otsikon välillä.

Mutta jos äitisi on niitä, jotka menevät ottamaan osaa live-elämässä, kun sarjassa joku henkilö on kuollut, niin onhan hän joko höppänä tai sitten ei käy täysillä alunperinkään. Jos on aiemmin ollut normaaliälyinen, kannattaa varovasti viedä lääkärille. Oma isä kuoli 87-vuotiaana ja oli vielä edellisellä viikolla ihan terävä, ei todellakaan sekoittanut totta ja tarua keskenään. Mutta sitten taas yksi tuntemani vähän yli 70-vuotias, on säälittävää katsottavaa, kun akateemisessa ammatissa työuransa tehnyt on alkanut taantua, ei muista asioita ja välillä jopa sekoittaa toden ja tarun keskenään.

Mun 70v äiti käy vielä töissä, mutta on sitä mieltä, että tiettyjen tv-sarjojen tavat esim. tervehtimisen suhteen ovat varsin suositeltavia.

Aika moni työikäinenkin ihminen elättelee kaikenlaisia harhoja. Itse asiassa on varmaan helpompi jaksaa elää, jos pystyy uskomaan vaikka televisio-ohjelmien olevan totta tai kaikkien kunnon ihmisten onnellisia. Juuri juttelin muuten ihan suht terveen oloisen keski-ikäisen kanssa, joka kuvitteli yrittäjän saavan jotain yritystukia ja lähettelevän vaan tuotteita asiakkaille ja keräävän siitä rahat. On se helppoa tuo yrittäminen.

Jotkut taas uskoo julkisen sektorin tehokkuuteen. Eli voisi asiat äidilläsi olla huonomminkin.

Meidan mummolla on painvastaine. ongelma, se ei pysty kattomaan ollenkaan ohjelmia jotka on sen mielesta liian 'eparealistisia'. Vaikkapa jos katotaan Marplea tai jotain niin koko ajan tulee tuhahteluja etta no eihan se tolleen menis oikeessa elamassa, noin monta murhaa tai miks toi ei kattonu oven taakse tms. Oon yrittany selittaa ettei telkkaohjelmien oo tarkoituskaan olla realistisia, ne on aikuisten satuja jotka tarjoaa hetkellisen paon oikeasta elamasta mutta ei vaikutusta....