Epäilen tyttäreni poikaystävän eristävän tytärtäni

Up

Ei kuulu sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu sinulle.

15-vuotiaan asiat ei kuulu vanhemmille? 

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu sinulle.

Valitettavaa on, että kyllä kuuluu. Olisipa kuulunut aikoinaan myös äidilleni, niin se saman ikäisen pojan seksuaalinen hyväksikäyttö ja eristäminen olisi loppunut alkuunsa. 

Ap - miten eristäminen ilmenee? Saako tyttö olla muutenkaan enää rauhassa, kontrolloiko poika miten paljon ja millaisia asioita? Tuon ikäiset osaavat olla jo kuin mitkäkin halutessaan, mutta uhri ei kokemuksen puutteen vuoksi osaa reagoida siihen aluksi. Tyttökin voi puolustella poikaystäväänsä, mutta seurailisin tilannetta. 

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu sinulle.

Nimenomaan kuuluu kun  lapsi on alle 18.

Alkuhuuma on ihan normaali osa suhdetta.

Ei tapaa vai ei saa tavata, siinä on ero...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu sinulle.

Valitettavaa on, että kyllä kuuluu. Olisipa kuulunut aikoinaan myös äidilleni, niin se saman ikäisen pojan seksuaalinen hyväksikäyttö ja eristäminen olisi loppunut alkuunsa. 

Ap - miten eristäminen ilmenee? Saako tyttö olla muutenkaan enää rauhassa, kontrolloiko poika miten paljon ja millaisia asioita? Tuon ikäiset osaavat olla jo kuin mitkäkin halutessaan, mutta uhri ei kokemuksen puutteen vuoksi osaa reagoida siihen aluksi. Tyttökin voi puolustella poikaystäväänsä, mutta seurailisin tilannetta. 

Tyttö viettää kaiken aikaa pojan kanssa ja en oikeasti tiedä mitä kaikkea kontrolloi.

-ap

Ehkäpä tyttäresi ei vielä ole löytänyt kasvot ja hiukset peittävää huivia, joka kelpaisi poikaystävän perheenkin mielestä? AP taitaa olla vain ahdasmielinen persu...

Vierailija kirjoitti:

Ehkäpä tyttäresi ei vielä ole löytänyt kasvot ja hiukset peittävää huivia, joka kelpaisi poikaystävän perheenkin mielestä? AP taitaa olla vain ahdasmielinen persu...

On kyllä ihan kantasuomalainen.

-ap

No tuon perusteella nyt ei ensimmäisenä voi eristämistä epäillä. Aika monet nuoret ja aikuiset seurustelun alkuvaiheessa huumaantuu toisesta ja viettää kaiken ajan vain sen kumppanin kanssa.

Onko tyttö onnellinen? Ahdistunut?

Outoa, että et tajua, että noinhan se menee :)

Siis ettet tajua, että parisuhde menee aina kavereiden edelle. Kaikilla.

Eikös se ole aika normaalia että alussa hurmaantuu toisesta? Aikuisenakin?

Kaverit vain kadehtivat suosittua kaveriaan, jos eivät halua jatkaa kaveruutta, kun tytölläsi olisi taas aikaa heillekin. Siinä näkee ne oikeat ystävät itsekkäistä pikkupilluista eroteltuna.

Pojalla on selvästi narsistin oireet, nyt on syytä hälytyskellojen soida.

Mitä seuraavaksi, väkivaltaa, rakentelee riitaa tyttärenne ja teidän välille.

Vierailija kirjoitti:

Kaverit vain kadehtivat suosittua kaveriaan, jos eivät halua jatkaa kaveruutta, kun tytölläsi olisi taas aikaa heillekin. Siinä näkee ne oikeat ystävät itsekkäistä pikkupilluista eroteltuna.

Ensin jumitetaan vain kahdestaan. Sitten liikutaan aina kahdestaan myös kavereiden seurassa. Pikkuhiljaa erkanee ystävistään, 15 v. on kovin nuori vielä tuohon.

Jos pyytää kaveriaan johonkin on poika aina mukana.

Kertomasi perusteella ei voi tehdä juuri johtopäätöksiä, sillä kuten sanottua, aika normaalia, että ainakin aluksi kaikki vapaa-aika vietetään poikaystävän kanssa ja kaverit jäävät taka-alalle. Mutta, minullakin on kokemusta kontrolloivasta poikaystävästä juuri tuossa iässä: jokainen hereilläolohetki piti viettää hänen kanssaan ellei ollut tarpeeksi hyvää syytä. Hän suuttui armottomasti, jos en esim. koulutöiden takia olin kotoa, mutta hän huomasi minun olevan kuitenkin online Messengerissä. "Jos ehdit roikkua mesessä niin voit yhtä hyvin olla minun kanssani." Tuosta suhteesta kärsi kaverit ja koulu. Huh huh puistattaa kirjoittaa, kun oli niin naiivi eikä osannut kokemattomuuttani pistää vastaan.

En halua maalailla piruja seinille, ap, mutta tarkkaile tilannetta. Voithan kysellä, mitä "Hannalle" ja "Saijalle" kuuluu ja vaikka ehdottaa, että tyttäresi pitäisi tyttöjenillan, leffaa yms. Näin voisit tunnustella, miten tyttäresi reagoi kavereistaan kertomiseen ja "mahdollistaisit" heille yhteistä tekemistä.

Lisäksi, pidä huolta, että koululle riittää aikaa. Itselle oli helpotus, kun vanhemmat rajasivat yhtäkkiä tuossa iässä, että ensin läksyt, sitten kaverit (ja poikaystävä). Sain omaa aikaa ja pystyin perustella poikaystävälle, että lamet vanhemmat käskee.

Vierailija kirjoitti:

Kertomasi perusteella ei voi tehdä juuri johtopäätöksiä, sillä kuten sanottua, aika normaalia, että ainakin aluksi kaikki vapaa-aika vietetään poikaystävän kanssa ja kaverit jäävät taka-alalle. Mutta, minullakin on kokemusta kontrolloivasta poikaystävästä juuri tuossa iässä: jokainen hereilläolohetki piti viettää hänen kanssaan ellei ollut tarpeeksi hyvää syytä. Hän suuttui armottomasti, jos en esim. koulutöiden takia olin kotoa, mutta hän huomasi minun olevan kuitenkin online Messengerissä. "Jos ehdit roikkua mesessä niin voit yhtä hyvin olla minun kanssani." Tuosta suhteesta kärsi kaverit ja koulu. Huh huh puistattaa kirjoittaa, kun oli niin naiivi eikä osannut kokemattomuuttani pistää vastaan.

En halua maalailla piruja seinille, ap, mutta tarkkaile tilannetta. Voithan kysellä, mitä "Hannalle" ja "Saijalle" kuuluu ja vaikka ehdottaa, että tyttäresi pitäisi tyttöjenillan, leffaa yms. Näin voisit tunnustella, miten tyttäresi reagoi kavereistaan kertomiseen ja "mahdollistaisit" heille yhteistä tekemistä.

Lisäksi, pidä huolta, että koululle riittää aikaa. Itselle oli helpotus, kun vanhemmat rajasivat yhtäkkiä tuossa iässä, että ensin läksyt, sitten kaverit (ja poikaystävä). Sain omaa aikaa ja pystyin perustella poikaystävälle, että lamet vanhemmat käskee.

Ai oikein "tyttöjen ilta"? En edes kontrolloi, mutta vaimoani en koskaan päästäisi tuollaiseen.