Pelottaa, että sukulainen on suunnitellut määräyksiä hautajaisiinsa, joihin on taivuttava
Siis jotain sellaista, että tytär x laulaa jotain, toinen lausuu runon, kaikki laulavat yhdessä virren se ja se, sitten poika z pitää puheen ja tädit r ja t esittävät jotain. Ja että kaikilla naisilla tulee olla kukalliset mekot tms.
Ja koska on rakas ihminen niin tiedän, että vaikeaa tulee olemaan kun on pakko kieltäytyä.
Jos olet vanha ihminen, älä, toistan, älä suunnittele sellaisia rooleja ja tehtäviä ihmisille, jotka eivät siihen pysty tai mikä aiheuttaa suunnatonta stressiä.
Kommentit (11)
En tiedä, miten tällaisiin suullisiin toiveisiin tulee suhtautua. Eri asia, jos on tehnyt hautaustestementin hautaustoimistoon.
Voisin alkaa itsekin keksimään kaikkea hauskaa omiin hautajaisiin, harmi vain kun en ole näkemässä :D
Tarkoitat, että hän on tehnyt hautajaisiinsa määräyksiä, joihin pitäisi taipua. Ei määräyksiä hautajaisiin, joihin pitäisi taipua. Sanajärjestyksellä on väliä.
Joidenkin ihmisten kohdalla näkisin tuon v*ttuiluna haudan takaa. Kaikkeahan voi kunnioittaa, jos ihmisestä on hänen eläessään pitänyt, mutta mitään ei ole pakko tehdä. Se pakon tunne tulee ympäristöpaineista. Ei aina tarvitse olla lammas, vaan kunnioittaa vainajaa haluamallaan tavalla. Jos ei pukeudu vaikkapa kukkamekkoon, niin mitä sitten? Joku katsoo pahasti, ja se on siinä.
Ei ihminen voi määrätä muusta kuin omaisuudestaan. Kaikki muu on toiveiden esittämistä ja niihin ei ole pakko kenenkään suostua.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitat, että hän on tehnyt hautajaisiinsa määräyksiä, joihin pitäisi taipua. Ei määräyksiä hautajaisiin, joihin pitäisi taipua. Sanajärjestyksellä on väliä.
Jos ei järki riitä ymmärtämään aitaa, pitää kritisoida aidanvitsaksia, ettei vallan tyhmäksi luultaisi.
Kun kuolema tulee, voitte toteuttaa mahdollisuuksien mukaan osan toiveista, mutta kaikkia ei välttämättä ole järkevää toteuttaa. Kuoleman olosuhteetkin voivat vaihdella niin, että päätöksiä järjestelyistä joudutaan tekemään ajatellen sujuvuutta. Vähän niinkuin synnytys. Kuolemaa ei voi käsikirjoittaa, mutta toiveita voi esittää:)
Minun isäni halusi tulla haudatuksi paikkakunnalle X. Se on kuitenkin usean sadan kilometrin päässä sieltä, missä kaikki hänen lapsensa asuvat. Joten hänet haudattiin paikkakunnalle Y. Emme todellakaan alkaneet raahata lapsiperheitä toiselle puolelle Suomea voidaksemme haudata hänet paikkaan, missä kukaan sukulainen ei enää edes käy. MInkäänlaista huonoa omatuntoa en tästä tunne.
Sitä saa ihminen toivoa kaikenlaista. Kenenkään toiveet eivät ole mitään lakeja.
Kenenkään ei ole edes mikään pakko tulla hautajaisiin, saati sitten laulaa siellä. Voi vain sanoa, että minulla on muuta menoa tai että tulen, mutta en laula.
Mutta aivan turhaa on puolestaan aiheuttaa kuolevalle stressiä kieltäytymällä hänen toiveistaan hänen elinaikanaan. Haaveilla saa ja toivoa. Osan toiveista voitte varmaan toteuttaakin.
564565 kirjoitti:
Ei ihminen voi määrätä muusta kuin omaisuudestaan. Kaikki muu on toiveiden esittämistä ja niihin ei ole pakko kenenkään suostua.
Itse asiassa testamentissa voi olla ehtona että jos hautajaisia ei pidetä kuten vainaja on halunnut, perilliset saavat vain lakiosan. Koska ihmiset ovat yleensä ahneita, harva luopuu suuremmasta määrästä perintöä vääränlaisten hautajaisten takia.
Vierailija kirjoitti:
564565 kirjoitti:
Ei ihminen voi määrätä muusta kuin omaisuudestaan. Kaikki muu on toiveiden esittämistä ja niihin ei ole pakko kenenkään suostua.
Itse asiassa testamentissa voi olla ehtona että jos hautajaisia ei pidetä kuten vainaja on halunnut, perilliset saavat vain lakiosan. Koska ihmiset ovat yleensä ahneita, harva luopuu suuremmasta määrästä perintöä vääränlaisten hautajaisten takia.
Paskat. Kuka sitäkin valvoisi? Ja vaikka pitäisi hautajaiset toiveiden mukaan, ne pystyy silti helposti sabotoimaan, jos vainaja on ollut eläessään vittumainen hlö. Ei voittanut sittenkään haudan takaa.
Anna suunnitella. Hänhän on kuolleena silloin, kun x jättää laulamatta.