Tapasin parin vuoden tauon jälkeen tuttavanaisen ja muutos oli kamala

-

Hän oli ennen iloinen ja hyväntahtoinen luonnonlapsi.... jne. Entä jos hän on on koko ajan ollut samanlainen, mutta nyt vasta näytti sinulle muitakin puoliaan, ehkä esitti huolensa? Kiinnitti huomion vastoinkäymisiin, siis oliko niitä vai ei ollut, vähän sekava toi aloitus.

Kannattaa pysytellä sitten vaan ilottelevien pintaliitäjien seurassa.

Luonnonlapset sattuvat olemaan aika aitoja ja harvinaisen empaattisia.

Mistä se pahaolo noin niin kuin tuli? Jos voi kysyy.

Ihan totta. Toisaalta joskus liika positiivisuus ja onnellisuus voi saada oman synkkyyden tuntumaan suuremmalta kuin onkaan. Samanlaiset viihtyvät keskenään.

Tunteita tulee ja menee ja suuri osa pitää negatiivisuutensa itsellään ja käsittelee sen eri tavalla kuin purkamalla muihin. Vertaistuen hakemisella ja toiselle vastoinkäymisten toivomisella on myös eroa.

Ikävää tuollainen silti. Voin kuvitella että ahdistus heräsi. :(

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti kaikki ei ollut kotona hyvin, kun kuulumisia vaihtaessa hän oli vain kiinnostunut mahdollisista vastoinkäymisistä ja säälitteli kovasti minua, vaikkei aihettakaan ole. Olen onnellismpi kuin koskaan. Yritin pitää keskustelun positiivisena, mutta se kävi lopulta mahdottomaksi ja poistuin tekosyyn varjolla hänen seurastaan.

Hän oli ennen iloinen ja hyväntahtoinen luonnonlapsi ja nyt hänen seurassaan tuli henkisesti paha olo. Jos joskus mietitte, miksi teidän seurassa ei viihdytä, niin syy saattaa olla negatiivisessa habituksessa. Ilkeät ja pahantahtoiset ajatukset vaistoaa ja karkottaa.

Luulisi, että sinulla olisi onnellisena ja voimaantuneena ollut kapasiteetti ottaa kaverin murheet vastaan ja tukea häntä. Ilman että hänen ahdistuksensa tarttuisi sinuun. Se että ne saivatkin sut mukaansa kertoo siitä, että et olekaan ehkä niin onnellinen kuin itsellesi uskottelet vaan siellä ne murheet on, pinnan alla. Kaverisi näki tämän.

Oliko kaverilla murheita siis, vai eläytyikö hän sinun epäonnisiin elämänkäänteisiisi? En oikein ymmärtänyt aloitusta.

Hei

Alkuperäiseen kommenttiin kertoa, että toki iloisuus ja positiivuus on hienoa. Mutta, itse kullekkin käy suruja ja vastoinkäymisiä elämässään. Et voi itse ennustaa omaa elämääsi, että mitä tapahtuu sitten iloiselle ihmiselle, kun kokee itse hankaluuksia, surua ym. Jaksaako olla iloinen ja positiivinen? Kuka tukee sinua, kun olet surullinen tai elämä kohtelee sinua ns. "väärin". Ei kukaan voi sanoa toiselle, että pitää olla iloinen ja positiviinen koko ajan. Me ihmiset olemme vain erilaisia. Ja se kuuluu tähän elämän kiertokulkuun. Me opimme toisiltamme koko ajan. Joten sallikaamme, että on vain erilaisia ihmisiä. Kun oikeasti kohtaat jonkin minkä tahansa ihmisen, niin hän opettamassa tärkeää läksyä sinulle ja minulle. Mutta on toki tärkeää huolehtia itsestään, ja säilyttää oma positiivinen elämänkatsomus läpi elämänsä.