Lue keskustelun säännöt.
Kuinka kertoa puolisolle, ettei haluakaan lapsia?
19.08.2018 |
Olen 35-vuotias nainen, joka on ollut kolme vuotta parisuhteessa lapsista haaveilevan miehen kanssa. Suhteemme alkoi kevyenä tapailuna, eikä siitä ollut tarkoitus muodostua mitään vakavaa. Toisin kuitenkin kävi, rakastuimme ja kiinnyimme toisiimme. Ongelmaksi on alkanut kuitenkin muodostua erilaiset toiveet tulevaisuuden suhteen. Olen itse ollut aina vapaaehtoisesti lapseton, mies taas haluaisi perheen. Rakkauden huumassa suhteen alkupuolella aloin kallistua perheen perustamisen kannalle, mutta nyt, kun aikaa on kulunut, olen alkanut palata vanhoihin ajatuksiini. Perhe-elämä ei tunnu yhtään siltä, miten haluaisin viettää elämäni seuraavat parikymmentä vuotta. En tiedä, mitä minun pitäisi tehdä. Aikaa tehdä päätöstä meillä kummallakaan, minulla naisena varsinkaan, ei ole enää jäljellä kovin paljon. Suhde on muuten hyvä, enkä haluaisi erota, mutta en myöskään halua viivyttelemällä viedä mieheltä mahdollisuutta perheen perustamiseen jonkun muun kanssa. Onko kenelläkään kokemusta asiasta? Mikä olisi hyvä tapa toimia?
Kommentit (6)
Ainoa tapa toimia on kertoa miehelle nyt heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro suoraan ja pikaisesti. Vetkuttelu ei paranna tilannetta mitenkään. Sinulla on oikeus olla haluamatta ja miehellä oikeus haluata.
Älä aikaile.
Hukkaat nyt molempien aikaa. Et nimittäin voi päättää tätä asiaa miehesi puolesta.
Kiitos vastauksista. Totta kai asia pitää ottaa puheeksi miehen kanssa. Mietinkin oikeastaan sitä, että puhuako ensin vai erota suoraan. Miehen luonteen tuntien hän nimittäin tuskin haluaa erota vaan kuvittelee minun muuttavan mieleni ajan myötä. Näin siinä nimittäin alussakin kävi. Kerroin hänelle heti tapailun alkaessa, etten halua lapsia, mutta hän silti tahtoi alkaa suhteeseen. Vähitellen aloin sitten harkita miehen haavekuvien maalailun myötä itsekin perheen perustamista, mutta rakastumisen huuman haihduttua tuntuu, että ajattelen jälleen selkeämmin ja sen sijaan, että pyrkisin miellyttämään toista, mietin myös, mitä itse haluan. Joka tapauksessa ehkä kuitenkin vain otan asian puheeksi ja jätän jatkon miehen päätettäväksi. Aikuisena ihmisenä hän on itse vastuussa siitä, että mikäli päättää jatkaa suhdetta kanssani, lapsia ei todennäköisesti tule. Voihan tietysti sekin olla mahdollista, että minulla aivan viime metreillä biologinen kello villiintyy. - Ap
Tietenkin eroat, älä pilaa miehesi elämää.