Mitä tarkoittaa "itsensä hoitaminen"?

Pitäisi elää suht terveellisesti ja hyväksyä oma vartalonsa puutteineen. Mutta itseään pitää hoitaa myös henkisesti, hemmotella itseään ja tehdä sellaista mistä nauttii. Pitää osata rentoutua ja rakastaa itseänsä. Ei aina ihan helppoa.

Runkkaamista.

Palstalla ja naistenlehtisanastossa se tarkoittaa sitä, että sovittaudut mahdollisimman hyvin kaikkiin naisille ulkopuolelta annetaviin ulkonäkörooleihin. Että pysyt hoikkana psrsakasliketodieetillä ja päivittäisillä maratoneilla, hiukset on blondattu ja kampaajalla malliin leikattu (viimeisen kuulauden sisään) olet käynyt ihonpuhdistuksessa ja naamasi ja kulmakarvasi hehkuvat jonkun uuden tökötin ansiosta, kyntesi on muodin mukaan lakattu, ja päälläsi on viimeinen katumuotiversio olivia palermon kuteista. Sit voit varovasti nostaa kuohuviinimajan perjantaina töistä tullessa, mutta muista, että sekin on suoritus, josta saa itsensähuoltamispisteitä.

Oikeasti sen pitäisi tarkoittaa sitä, että nautit itsestäsi. Liikut kun liikututtaa ja makaat välillä sohvalla. Syöt parasakaalia ja suklaata, koska ne on hyviä. Luet hyviä kirjoja (ja välillä vähän huonojakin), katsot elokuvia ja tähtitaivaita, käyt taidenäyttelyissä ja metsäretkillä ja teatterissa, silität kissaa jollet ole allerginen, työnnät kätesi kukkamultaan ja teet kaikkea sitä, mikä sinusta on kivaa, ja olet sitä mieltä, että näin on hyvä.

Hmm. No mietin aina että self care. Mun mielestä sillä tarkoitetaan sekä sisäisten ja ulkoisten asioiden hoitamista oikein itsensä kannalta. Katkaisee vaikkapa paskat ihmissuhteet pois, syö terveellisesti, juo riittävästi vettä. Ulkoisia juttuja kuten ihon rasvaaminen, peseytyminen, kynsien leikkaus jne. Sitten siirrytään esteettisiin juttuihin kuten meikkaaminen, hiusten värjäys ja laittaminen jne. 

itse masenuntuneena ihmisenä koen että jos pidän itsestäni vähän paremmin huolta niin voin myös paremmin henkisesti. Tosin välillä jaksa edes pestä hiuksia jos oon vaan yksikseen kotona. Sit taas kun lähtee terapiaan niin aina laittauduin suht viimesen päälle koska en halua masennukseni näkyvän

Uskonnon poistuessa tulee korvikkeita, nyt on tämä hyvinvointiusko. Sitä samaa aluetta paikataan "itseen uskomalla", sille on erilaisia sanoja kuten "hemmottelu".

Kirkkoon pääsee ilmaiseksi, mutta tästä rahastetaan, eikä ihan vähän.

Asenteesi itseäsi kohtaan esim kaipaisi hoitoa, lempeyttä...

5 jatkaa. Teen silti, kuten 4 samoja asioita piristääkseni itseäni ja ollakseni ihminen ihmisten ilmoilla. Terveyden eteen monia asioita, kuten hoitoja, joita kosmetologit tekevät.

..koetan olla sekoittamatta hengellisiä tai sosiaalisia (miellyttämis-) tarpeita. Hengellinen tyhjiö ei korjaudu itseapujutuilla, vaan sen uskon ikkunan avaamisella.

Vierailija kirjoitti:

Uskonnon poistuessa tulee korvikkeita, nyt on tämä hyvinvointiusko. Sitä samaa aluetta paikataan "itseen uskomalla", sille on erilaisia sanoja kuten "hemmottelu".

Kirkkoon pääsee ilmaiseksi, mutta tästä rahastetaan, eikä ihan vähän.

Olet kyllä oikeassa siinä, että kyseessä on nykyään uskonnon lailla toimiva ilmiö (vaikka hyvinvointiuskonnolla tarkoitetaan kyllä vähän muuta).

Mutta en ole ikinä törmännyt kirkkoon tai mihinkään uskonnolliseen organisaatioon, joka ei keräisi jäsenmaksuja. Mitä ”vapaaehtoisempia” ne ovat, sitä suuremmalla painostuksella kerätään sitä suurempia prosenttoiosuuksia ihmisten tuloista, eikä ne Raamatun ”kymmenykset” riitä välttämättä ollenkaan esim kristillisissä lahkokunnissa.

Mitä hyötyä tuosta itseinhosta on? Mistä se kumpuaa, ulkoisista paineistako verrata itseään muihin?

Rakastaako monikin ihminen aidosti itseään? Minulle on itsestäänselvää se, että olen ällöttävä ja ruma, kaikki minussa on rumaa ja vajavaista ja etten ole rakkauden arvoinen.

Minulle kaikki "itsensä hoitaminen" on taistelua sitä vihollista eli itseäni vastaan, mutta ei se siis ole hoitamista, vaan peittelyä, yritystä muuttua paremmaksi ja tietoisuutta siitä, että muutun taas rumaksi itsekseni, jos en taistele.

Tuntuu jotenkin hassulta edes laittaa ihovoidetta iholle, ellei se ole jitenkin "pakollista". Miksi sivelisin iholleni jotain miellyttävää ihan muuten vain ilman, että haluan sen ihoni muuttuvan toisennäköiseksi?

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mitä hyötyä tuosta itseinhosta on? Mistä se kumpuaa, ulkoisista paineistako verrata itseään muihin?

Hmm... jännä kysymys, eihän siitä mitään hyötyä olekaan!

Vierailija kirjoitti:

Mitä hyötyä tuosta itseinhosta on? Mistä se kumpuaa, ulkoisista paineistako verrata itseään muihin?

Mulle se on joku sisäänrakennettu juttu. Mua on pienestä pitäen aina haukuttu rumaksi ja noloksi (äitini, tädit, isovanhemmatkin). Joskus 4-vuotiaana vielä kuvittelin olevani nätti silti ja tiesin kapinoivani sillä totuutta vastaan. Muut sitten siitäkin palauttivat maan pinnalle.

T. Ap

Itsensä hoitaminen on mielestäni omien tarpeiden ja tunteiden hyväksymistä. Myös itsekunnioitusta.

Rajojen asettamista sille, miten antaa itseään kohdella.

Mielensä ja ruumiinsa hoitamista, hyvinvointia ja tasapainoa.

Vierailija kirjoitti:

Runkkaamista.

Näin on. Kyllä kunnon tuleminen nostaa fiiliksiä omasta itsestä, tulee levännyt, mutta energinen olo. Kuin olisi käynyt jossain luksushoidossa.