Työssäkäynti tuntuu pahalta lasten takia
En tunne ketään kuka tuntisi näin. Onkohan täällä ketään. Kuopus aloitti juuri koulun. Otin ekat päivät palkatonta vapaata ja aion tehdä 4-päiväistä viikkoa. Siitä huolimatta viikkoon jää 4 päivää, jolloin lapsen on lähdettävä yksin kouluun, koska joudun lähtemään jo viim. 7.30, ja koulu alkaa klo 9. Ip-kerhossa hän on, mutta sekin loppuu klo 15.30 ja itse olen kotona 16.30-17.00. Lapsi kävelee vajaa 2km matkan kotiin. Miehellä vielä pidemmät päivät.
Niin mitä ulisen? Sitä, että minusta tuntuu ihan fyysisesti pahalta, kun en voi olla vastaanottamassa pientä koululaista kotiin. Enkä laittamassa kouluun. Enkä tarjoamassa välipalaa ja kysymässä tuoreet kuulumiset.
Töissä käyn, jotta voidaan kustantaa tämä ”ihana keskiluokkainen elämä”. En voi hyvin, koska ristiriita on nyt iso.
Lapseni selviää kyllä, en sitä epäile. Mutta silti tuntuu tosi pahalta.
Kommentit (16)
Olisit ajatellut tuota silloin, kun polvesi erkanivat toisistaan....
Vierailija kirjoitti:
Olisit ajatellut tuota silloin, kun polvesi erkanivat toisistaan....
Vahinko et sun mutsis ei ajatellut ennen kuin sen polvet erkanivat toisistaan.
Miksi teet lyhennettyä viikkoa etkä lyhennettyä päivää? Miksette lomita? Toinen menee aikaisin ja toinen myöhään. Näin toinen on lähettämässä ja toinen vastaanottamassa.
Minusta taas työssäkäynti tuntuu maailman parhaalta asialta juuri lasteni takia. Sen ansiosta pystyn elättämään heidät.
Meillä on aina ollut mahdollisuus viedä ja vastaanottaa. Nyt se tapahtuu niin että teinit tulevat toimistollemme koulun jälkeen ja sieltä kyydillä kotiin. Aamulla pääswvät samalla kyydillä kouluun. Alaluokilla toimistolla oli usein kaveritkin. Kun on oma firma, on oma lupa.
Mulle tulee syyllinen olo, kun en ajattele noin. Äitienhän kuuluisi tietysti kokea jatkuvasti huonoa omaatuntoa kaikesta, mikä ei ole 100% lapsen ehdoilla.
Mä en juuri koe syyllisyyden tunteita äitiydestäni tai siitä, että kaikki asiat vain eivät tapahdu lapsen ehdoilla. Ja sitten tunnen syyllisyyttä puuttuvista syyllisyyden tunteistani :s
Samoja ajatuksia. Meillä onneksi ap-kerho myös, alkaa tosin vasta 8.15, joten joutuu hengaamaan koulun pihassa puolisen tuntia jos haluaa mennä kyydillä koululle. Ja ip-kerho on klo 17 asti, joten ei joudu olemaan yksin, mutta päivät on hurjan pitkiä.
Jos mies on lähellä töissä, niin saa haettua noin klo 16, itse pääsen hakemaan vasta klo 16.30 jälkeen.
Juuri puhuin miehelle että olisi niin ihanaa jos pystyisi olla kotiäitinä.
Olen puolitosissani alkanut etsiä uutta työtä, jota voisi tehdä pääsääntöisesti etänä kotoa käsin.
Vielä ikävämmältä tuntuu nähdä lastensa näkevän nälkää kun ei pysty heitä elättämään.
Onneksi Suomessa ei tarvitse kenenkään tätä oikeasti nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee syyllinen olo, kun en ajattele noin. Äitienhän kuuluisi tietysti kokea jatkuvasti huonoa omaatuntoa kaikesta, mikä ei ole 100% lapsen ehdoilla.
Mä en juuri koe syyllisyyden tunteita äitiydestäni tai siitä, että kaikki asiat vain eivät tapahdu lapsen ehdoilla. Ja sitten tunnen syyllisyyttä puuttuvista syyllisyyden tunteistani :s
No älä ihmeessä syyllisty! Parempi se niin on, että äiti/isä lähtee hyvillä mielin töihin ja on tyytyväinen elämäänsä. Ei lapsi siitä rikki mene. Pohdin omia tunteitani vain, kun työajat ei täsmää mitenkään lasten aikataulujen kanssa ja lyhennetty päivä ei onnistu minun työpaikalla. Ap
Ennen naisten ei tarvinnut osallistua työelämään. elämä kotiäitinä - rouvana riitti. Ja naimisiin mentiin vain pärjäävien miesten kanssa. Nyt miehet on lautaa ja meno sen mukaista. Miehet vaan ulisee ja pakottaa naisetkin työstressiin. Eli ei ihme että lapsia ei synny. Nainen ei voi venyä moneksi, menettämättä lastentekointresssiä tai olemallahyvä ja riittävä äiti.
Eikö isä voi tehdä lyhennettyä päivää?
Vierailija kirjoitti:
Eikö isä voi tehdä lyhennettyä päivää?
No ei tietysti! Ansiot pienenevät ja rahantulo on monin verroin tärkeämpää kuin lapset.
Miesvihalta ei voi välttyä tässäkään keskustelussa. Naisten arvostus kun laskee tämän takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö isä voi tehdä lyhennettyä päivää?
No ei tietysti! Ansiot pienenevät ja rahantulo on monin verroin tärkeämpää kuin lapset.
Mies on yrittäjä (omasta tahdostaan) ja tekee töitä usein kaukana kotoa. Ap
Jos lapsi on kuopus on kotona vanhempia lapsia? Kyllähän he katsovat kuopuksen perään. Tuskin heillä aina koulu alkaa kasilta ja loppuu neljältä?
1st world problem.