Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Puhelimessa jännittäminen
09.08.2018 |
Onko kellään kokemuksia puhelimessa jäätymisestä tai muutoin epäonnistuneista soitoista? Itselleni kävi tänään seuraavasti:
Olen juuri valmistunut koulusta, ja alkanut etsimään työpaikkoja. Löysin tänään ilmoituksen mielenkiintoisesta paikasta, jota halusin välittömästi hakea. Ajattelin, että soittamalla voisin saada lisätietoa paikasta ja samalla jäädä rekrytoijan mieleen paremmin, kun hän käy myöhemmin läpi hakemuksia. Luin ilmoituksen läpi, kirjoitin paperille pari hyvää kysymystä ja soitin.
Puhelu ohjautui vastaajaan, ja päätin sanella siihen viestini. Kuitenkin, äänimerkin jälkeen ääneni alkoi heti väristä ja yrittäessäni esittää ensimmäistä kysmystä pääkoppani tyhjeni täysin. Viiden sekunnin hiljaisuuden jälkeen lopetin puhelun.
Nyt olo on epäonnistunut ja hirveä, miksi jäädyin niin totaalisesti? Toivon vain, ettei rekrytoija soita takaisin, tilanne oli itselleni niin nolo. En antanut lainkaan hyvää vaikutelmaa itsestäni.
Taidan jatkossa joko jäädä odottamaan uutta yritystä, jospa ihminen vastaisi langan toisessa päässä. Tai lähetän sähköpostia...
Miten teillä?
Kommentit (10)
Kiitos tuesta, hävettää vieläkin koko asia. Miksi soittaminen ja oman asian esittäminen voi olla niin vaikeaa? Huoh, jospa elämä tästä jatkuu.
Olisi hauska kuulla muiden kokemuksia.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ethän sä mitään lopullisesti mokannut. voit hyvin vedota siihen, että puhelu katkesi, jos sulle soitetaan takaisin. Reippaasti sähköpostia perään.
Aloitin aikanaan alaikäisenä puhelinmyyjänä ja siinä vaiheessa kun piti soittaa ensimmäinen puhelu tajusin etten pystykkään siihen. Oli niin noloa sanoa pomolle että sori en pystykkään tähän ja lähdin pois. Sain ihan hirveät huudot kotona.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tuesta, hävettää vieläkin koko asia. Miksi soittaminen ja oman asian esittäminen voi olla niin vaikeaa? Huoh, jospa elämä tästä jatkuu.
Olisi hauska kuulla muiden kokemuksia.
-ap
Koska et ole harjoitellut.
Mitään asiaa ei osaa ilman harjoittelua.
Vedä "puhelinvastaajaspiikki" tai "hissipuhe" itseksi omaan kännykkääsi ja kuuntele jokainen äänitys itsekriittisesti mutta rakentavasti.
Toista tuota kunnes olet tyytyväinen tallenteeseen.
Sen jälkeen voit soittaa kenelle tahansa ilman pelkoa jäätymisestä, kun tiedät tarkalleen mitä sanoa ja olet tehnyt sen jo kymmeniä kertoja.
Kiitos neuvoista, yritän huomenna uudestaan, jos olo olisi silloin varmempi. Pitää miettiä myös tuota sähköpostin kokeilua, ehkä saisin kysymyksen esitettyä paremmin.
Kohdistan varmaan itseeni liian suuria paineita, siitä kai jännittäminen johtuu.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitänee myös harjoitella hissipuheen esittämistä puhelimessa, jospa se varmuus kasvaisi rutiinin myötä. Onneksi puhelimesta löytyy ääninauhuri.
- ap
Ymmärrän täysin ja on helpottavaa kuulla että on muitakin. Itse lykkään kaikki vähänkään sosiaaliset tilanteet aina viime tippaan.
Muuten mä oon tosi reipas ja olen ollut johtotehtävissäkin mutta sosiaalinen ahdistus pyrkii aina pintaan.
Tällä hetkellä mä oon todella ahdistunut kun aloitan opiskelut pian ja en tiedä miten niistä selviän. Toivottavasti monimuoto-opiskelussa ei ole niin paljon esillä oloa 😢
Tsemppiä sulle, on tämä jännittäminen yks kärsimys 😕
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla myös aina ollut jonkinlaista puhelinkammoa. Se vielä menee, jos joku soittaa minulle, mutta jos minun pitää soittaa, niin...
Lähetän aina mieluummin sähköpostia tai tekstaria. Paha puoli on, että työssäni joudun jonkin verran olla tekemisissä ikäihmistenkin kanssa, ja he eivät usein käytä sähköpostia tai osaa lukea (saati vastata) tekstareihin. Ja kun ovat usein vielä huonokuuloisiakin, niin siitä sitten vaan soittelemaan... :(
Kiva kuulla, etten ole yksin tämän ongelman kanssa. Tämä epävarmuus sosiaalisissa tilanteissa on aivan hirveää, sillä paineet ensivaikutelman onnistumiseen ovat kovia, varsinkin työnhaussa.
Pahimmasta alkupettymyksestä toivuttuani harjoittelin puhelimen ääninauhurilla hissipuheen pitämistä. Tajusin pian, että etukäteen mietitty, yksinkertainen viesti toimi kohdallani parhaimmin. Huomasin myös, että parin sekunnin keskeytys puheen aikana ei kuulostanut katastrofaaliselta, kunhan lisäsi äännähdykseksi "öön" tai jatkoi vielä hieman edellisestä aiheesta.
Jospa tämä tästä.
- ap
Alue: Aihe vapaa
Karmeeta! Tsemii