Olen 25v mies, jolla on ajokortti, mutta en ole koskaan tarvinnut sitä mihinkään

17-vuotiaana suhtauduin vielä suht myönteisesti ajokortin suorittamiseen, koska se auttaa kuitenkin työpaikan saannissa ja koska sain sitä varten rahaakin vanhemmilta. He pitivät käytännössä itsestäänselvyytenä, että suorittaisin kortin.

Aloin kuitenkin suhtautua koko hommaan kielteisesti autokoulun aikana, vittumaisella opettajalla riitti huomautettavaa jatkuvasti, aloin lisäksi kätsiä paniikkihäiriöstä siinä 18-vuotiaana, mikä teki autolla ajamisesta todella ahdistavaa ja kiusallista, sekä vähensi skarppinaoloa. Päätin kuitenkin, että suoritan paskan loppuun, tuli mitä tuli.

Mulla meni inssit todella huonosti ja vasta neljännellä yrittämällä pääsin läpi. Kakkosvaihe meni jonkun verran paremmin, mitä nyt siitäkin suoritin osan kahteen kertaan.

Kyllä mä opin loppujenlopuksi ajamaan ihan kohtuu hyvin, mutta aloin vihata autolla ajamista yli kaiken, joten en ole useampaan vuoteen koskenut rattiin.

En ole koskaan ollut muutenkaan kiinnostunut autoista, enkä ole missään vaiheessa edes harkinnut sellaisen ostamista. Ei mulla kyllä olis varaakaan. Siitä ei tulisi mitään, että pitäisi joka päivä ajaa autolla. On se niin vaarallista ja ahdistavaa puuhaa.