Lue keskustelun säännöt.
Tarvitsisi apua...
02.08.2018 |
Tyttöystäväni kuoli kolarissa 18-vuotiaana. Äärimmäisen vaikeaa aikaa.
Tästä 18 vuotta eteenpäin, ja ihastuin ensikertaa uudestaan. Sietämätön tilanne! Samalla hävettää että olen 'pettänyt' aiemman tyttöystävän, ja samalla häpeä että nainen on 10v minua nuorempi.
Sain suorat pakit, mutta koska en ole 18 vuoteen ollut ihastunut, on todella vaikeaa päästä irti. Oikeastaan helvetillistä.
Tyttöystävän kuoleman jälkeen söin masennuslääkkeitä pari vuotta, ja sen jälkeen töihin.Työ on fyysistä, joten en voi tällä hetkellä syödä lääkkeitä, tai itselle todella tärkeä työ päättyisi.
Mitä mun pitäisi tehdä? En siis ole tuntenut mitään ketään kohtaan ~18 vuoteen! Tuntuu että sekoan kun nainen ei ollut tippaakaan kiinnostunut minusta.
Joudun syömään unilääkkeitä nykyään, vaikka meni se 18 vuotta ihan hyvin ilman lääkitystä.. En tiedä, ihan solmussa olen :(
Kommentit (13)
Siis mitä mun pitäisi tehdä? En saa muuta apua kuin masennuslääkkeitä! Eivät ne auta, enkä voisi töitäkään tehdä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no mutta kuule. Ei hätä ole tämän näkönen vaikka eka ei kiinnostunut. Nyt vaan paanalle uudestaan,kyllä se sullekki siippa löytyy. Rohkeasti puhumaan naisille,vaikka kirjastossa tai musiikkiosastolla,bussissa...missä vaan. Nakkaa ne unilääkkeet apteekkiin roskikseen ja koita ihan ulkoilua,sopii sulle paremmin.
Ps. Naisiakin käy lenkillä!
Siis en ole mitenkään rajoittunut sosiaalisesti, vaikka tekstistä voisi kuvitellakin :D
En vain ole ihastunut ennen tätä! Käyn kyllä ulkona koska tiedän sen olevan hyväksi jne mutta ihastuksia ei vain tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hommaa edes joku yhdenyönjuttu, todellakaan en usko että olet oikein päässyt asian yli, nyt vaan uskalla yrittää naisten kanssa edes treffeille, ei tuollaiset menetykset ikinä unohdu ja edes ikävä ei lopu, mutta kun saat uuden ihmisen elämääsi, niin suhde menetettyään muuttuu, uusi ihminen on sinulle päivä päivältä enemmän ja mennyt on mennyttä. Muutos vaatii aina aikaa ja rohkeutta ottaa uutta vastaan elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Hommaa edes joku yhdenyönjuttu, todellakaan en usko että olet oikein päässyt asian yli, nyt vaan uskalla yrittää naisten kanssa edes treffeille, ei tuollaiset menetykset ikinä unohdu ja edes ikävä ei lopu, mutta kun saat uuden ihmisen elämääsi, niin suhde menetettyään muuttuu, uusi ihminen on sinulle päivä päivältä enemmän ja mennyt on mennyttä. Muutos vaatii aina aikaa ja rohkeutta ottaa uutta vastaan elämässä.
Olen kyllä koittanutkin yhden illan juttuja jo aiemmin, ennen tätä ihastustakin. Eivätpä ne oikein auta, hetkeksi vain. Ymmärrän kyllä että mennyt painaa sen verran että on vaikea ihastua, mutta seurustelu ilman ihastusta on pois suljettu vaihtoehto.
Ahistaa vain koska tämä ihastus saattoi sitten ollan mun viimeinen, ikäkin lähentelee neljääkymmentä eikä ole ollut muita ihastuksia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitääkö tässä sitten vain kärvistellä..
Laastarisuhde olisi mahdollinen, mutta en usko että se auttaa.
Sun pitää vaan ajatella että se on nyt ohi. Sulla oli ihana suhde sen 18v tytön kanssa mutta se nyt loppui kun hän menehtyi. Hän oli ihana jne mutta sitä suhdetta nyt van kesti siihen asti ja nyt se on loppu. Kohtalo ratkaisi asian näin. Liian nuorena hän meni mutta et sä saa pilata elämääsi sen takia.
Sun pitää ryhdistäytyä ja antaa eläville naisille tilaisuus. Etsi joku ihana ikäisesi nainen ja perusta perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää vaan ajatella että se on nyt ohi. Sulla oli ihana suhde sen 18v tytön kanssa mutta se nyt loppui kun hän menehtyi. Hän oli ihana jne mutta sitä suhdetta nyt van kesti siihen asti ja nyt se on loppu. Kohtalo ratkaisi asian näin. Liian nuorena hän meni mutta et sä saa pilata elämääsi sen takia.
Sun pitää ryhdistäytyä ja antaa eläville naisille tilaisuus. Etsi joku ihana ikäisesi nainen ja perusta perhe.
Niin siis olen kyllä etsinyt, mutta vain tähän yhteen olen ihastunut, siis exän jälkeen. Joku mentaaliblokkihan mulla on ettei kukaan kelpaa. Ei ole terapiat auttanut ja vaikka mitä mielikuvaharjoituksia tehnyt että ex unohtuisi tai ainakin muisto hiipuisi.
No joo, eipä tässä kai mikään auta. Pakko se on kai terapeutille mennä ja lääkkeitä popsimaan. Liian nöyryyttävää tajuta etten kelpaakkaan sille josta itse pidän.
Nyt vasta tajuan miten paskaa elämäni on ollut. On kyllä kavereita jne mutta ilman sitä ihastusta kaikki on ollut aika turhaa. Ok ura ja muutenkin asiat päällisin puolin kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
up