Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmeessä otan eron puheeksi? Toinen tyytyväinen liitossa
Surullinenjuttu
30.07.2018 |
En ymmärrä, mitä tehdä. Pitkä liitto, ollaan enää kuin kämppiksiä tai kaverit. Hellyyttä ei lainkaan. Seksiä erittäin vähän ja huonoa. On puhuttu, puhuttu ja puhuttu. Mielestäni ero olisi paras vaihtoehto, asiat eivät tule tuosta muuttumaan.
Miten ihmeessä sanon parhaalle ystävälle, että haluan erota? Hän on tyytyväinen, onnellinenkin.
Kun valitan seksistä, hän sanoo, että se on hänestä hyvää. Olen kertonut, näyttänyt ja pyytänyt, mitä tarvitsisin, mutta ei.
Mitä ihmettä teen?
Kommentit (22)
Olet aikuinen ja sanot suoraan. Muuten at ole tosissasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin mutta MITEN? Miten sellaisen keskustelun voi aloittaa, kun tietää, että se tulee loukkaamaan toista syvästi?
Sano suoraan, jos muutosta ei nyt oikeasti tapahdu, niin heippa.
Tai osta seksilelu ja käytä sitä miehen läsnäollessa vääntämällä rautalangasta asia. Tyydyttävästi perille.
No ilmeisesti ei oo yhteistä lainaa tai taloa? Sitten ei estettä jos ei oo lapsiakaan.
Näinhän se on monesti, valitettavasti. Toinen miettii eroa vuosia, toisen mielestä kaikki ok. Näin oli myös minulla, hain avioeroa 20 v kestäneestä liitosta, mies oli haavi auki, hänen mielestään kaikki oli ihan hyvin ja hän oli tyytyväinen. Ero oli todella vaikea kun hän ei olisi millään halunnut erota, vannoi rakkauttaan jne ,itki ja parkui suorastaan, säälistä en siihen liittoon jäänyt, se liitto oli loppuun eletty , eroa en ole katunut päiväänkään. Ei meillä ole kuin tämä yksi elämä, ei kannata kärvistellä jos on elämäänsä ja liittonsa tyytymätön! Rohkeasti vain otettava härkää sarvista ja laitettava ero vireille, ei se pitkittämällä parane.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seksileluja ostettu ja käytetty. Ei häntä kiinnosta edes katsoa.
Kymmeniä vuosia takana. En halua satuttaa.
Voiko joku kertoa omasta erostaan, miten ittit asian puheeksi fiksusti? Ap
Vierailija kirjoitti:
Niin mutta MITEN? Miten sellaisen keskustelun voi aloittaa, kun tietää, että se tulee loukkaamaan toista syvästi?
Jos et ilman apuja tuota osaa päättää, niin et ole valmis eroamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Paneskelemisesta ja sukimisesta".Jos nyt edes kerran elämässä tulisi halaamaan tai suutelemaan. Yhden kerran.
Jos ajattelisin vain itseäni, lähtisin heti. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Paneskelemisesta ja sukimisesta".Jos nyt edes kerran elämässä tulisi halaamaan tai suutelemaan. Yhden kerran.
Jos ajattelisin vain itseäni, lähtisin heti. Ap
Älä ajattele vain itseäsi.
Mitä muuta vikaa kumppanissasi on?
Mitä hyviä puolia hänessä on?
Jos ajattelet tulevaisuuttasi pelkästään alapääsi viitoittamalla tiellä, kuinka mahdollisena pidät että vaihdat ehkä seksuaalisuuttaan toisella tavalla näyttävän/käyttävän kumppanin, mutta lopuupeleissä olet entistä enemmän pahoinvoiva (henkisesti ja fyysisesti) tyhjässä kodissasi?
Hän on fiksu ja huumorintajuinen.
Ajattelenko pelkällä alapäällä kun toivon, että saisin nukahtaa syliin, tai edes yhden kosketuksen päivän aikana?
Yritin vuosia opettaa. Väsyin, kun jokainen hellyydenosoitus tuli aina minulta.
Kyllä, ajattelen myös seksiä. En kestä elää koko elämääni näin.
Henkinen puoli toimii, fyysinen ei missään mielessä.
Olen miettinyt tätä pitkään. En osaa edetä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voisi ikimaailmassa kuvitella, että jättäisin vaimoni.
Me olemme menneet yhteen 10 vuotta sitten ja silloin lupasimme toisillemme klassisesti, vaikka maistraatissa naimisiin menimmekin, olla yhdessä kunnes kuolema meidät toisistamme erottaa.
Ainoastaan uskottomuus olisi sellainen asia jonka vuoksi voisin erota, mutta yhteiset vuodet ovat osoittaneet tämän asian mahdottomaksi tapahtua :-)
Jos vaimoni sairastuu vakavasti, tulen ilman muuta hoitamaan häntä ja asioitamme parhaan kykyni mukaan.
Jos hän menettää seksuaalisuutensa, myös minä menetän haluni seksiin ja hyväksyn tilanteen sellaisena kuin se on. Jos itselleni käy samalla tavalla, iskee impotenssi syystä tai toisesta, yritän kaikilla muilla mahdollisilla tavoilla tyydyttää hänen tarpeensa.
Ei yhteiselämä ole pelkkää ruusuilla tanssimista, eikä seksiä.
Kun mun kultani tulisi
Armahani asteleisi
Tuntisin ma tuon tulosta
Arvoaisin astunnasta
Jos ois vielä virstan päässä
Tahikka kahen takana
Utuna ulos menisin
Savuna pihalle saisin
Kipunoina kiiättäisin
Liekkinä lehauttaisin;
Vierren vierehen menisin
Supostellen suun etehen
Tok' mie kättä käppäjäisin
Vaikk' ois käärme kämmenellä;
Tok' mie suuta suikkajaisin
Vaikk' ois surma suun edessä;
Tok' mie kaulahln kapuisin
Vaikk' ois kalma kaulaluilla;
Tok' mie vierehen viruisin
Vaikk' ois vierus verta täynnä
Vaanp' ei ole kullallani
Ei ole suu suen veressä
Käet käärmehen talissa
Kaula kalman tarttumissa;
Suu on rasvasta sulasta
Huulet kuin hunajameestä
Käet kultaiset, koriat
Kaula kuin kanervan varsi
Palataan asiaan parin kymmenen vuoden päästä. Niin minäkin luulin pystyväni tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiätkö musta tuntuu ettei ero tule ottamaan hänelle niin koville kun luulet näitten kuvailujesi perusteella. Hänhän pitää sinua ihan vaan puhtaasti ystävänä ja voittehan te kavereita olla jatkossakin. Varaudu myös siihen että on täysin mahdollista ettet tule häntä parempaa miestä löytämään mutta tietysti parempi olla yksin ja tyytyväinen kun suhteessa missä voi huonosti.
Sano sille että hänen on aika etsiä uus kämppis itelleen.
Vierailija kirjoitti:
Hän on fiksu ja huumorintajuinen.
Ajattelenko pelkällä alapäällä kun toivon, että saisin nukahtaa syliin, tai edes yhden kosketuksen päivän aikana?
Yritin vuosia opettaa. Väsyin, kun jokainen hellyydenosoitus tuli aina minulta.
Kyllä, ajattelen myös seksiä. En kestä elää koko elämääni näin.
Henkinen puoli toimii, fyysinen ei missään mielessä.
Olen miettinyt tätä pitkään. En osaa edetä. Ap
Hämärästi pystyn kuvittelemaan tilanteesi.
Kirjoitin tuon Kalevala jutun ja pitää vielä jatkaa :-)
Vaimoni ei osaa osoittaa hellyyttä, siinä olen samassa tilanteessa kanssasi.
Se olen minä joka hänelle antaa suukon tai kosketan ohikulkiessani. Vain minä teen aloitteen seksiin ja useinkin kuulen ei nyt.
Ymmärrän kuitenkin sen tosiasian, että ennen yhdessäoloamme hänen elämänsä ja kokemuksensa ovat jotain sellaista johin hän ei voi itse vaikuttaa. Hän on sellainen kuin on ja minä sellainen kuin olen.
En osaa, enkä enää edes halua muuttaa häntä toisenlaiseksi, vaikka alkuaikoina sitä yritinkin, sillä rakastan häntä kokonaisuutena, juuri sellaisena kuin hän on ja jos haluan muutoksia parisuhteeseemme, minun on muututtava tóisenlaiseksi.
Kyse ei ole alistuvan miehen tarpeesta olla parisuhteessa, sillä me elämme tasa-arvoisessa parisuhteessa ja kuten kaikki muutkin, otamme joskus tulisestikin yhteen saadaksemme oman tahtomme läpi.
Minä rakastan häntä.
Voihan vee että se puhuminen on taas vaikeeta, miksi et sano miehellesi, että kaipaat kosketusta, halia ja seksiä...
Satuttamatta et voi toista jättää. Mutta ero voi kuitenkin olla hyvä ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
"Paneskelemisesta ja sukimisesta".Jos nyt edes kerran elämässä tulisi halaamaan tai suutelemaan. Yhden kerran.
Jos ajattelisin vain itseäni, lähtisin heti. Ap
Uhrautumisella ei tule kuin katkeraksi.
Totta kai se toinen on tyytyväinen kun on kämppäkaveri jonka kanssa jakaa kulut ja sänky.Mut jos se ei sulle riitä niin ajattele itseäsi ja lähde.
Pakkaat tavarasi, häivyt ja jätät Heippa-lapun jääkaapinoveen. Toinen vaihtoehto on tietty tekstari.