Jos on hyva englannissa voiko olla huono muissa kielissa? Minusta kielipaata joko on tai ei eli kykyja olisi kaikkiin kieliin jos on yhdssa hyva. Naita pohdin kun poikani saa engla
nnista kiitettäviä ja ruotsista vitosta. Pojan mielestä ruotsi on vaikeampaa, minun mielestä ruotsin opiskelussa vaivaa motivaation puute, laiskuus tms. Mitä mieltä olette?
Kommentit (13)
Samaten osaan neuloa vaikka mitä, ja teen nopeasti hyvää jälkeä, mutta virkkuut ovat sitten hikisiä, kämmenen pohjalla nuhjaantuneita rättejä.
Eli älä hyvä ihminen syyllistä lastasi, ei kaikki oppiminen ole yhtä helppoa!
Mutta jos motivaatio opiskella muita on matala, ei niitä opi vaikka olisi kuinka loistava jossain kielessä. Motivaatio määrää yleensäkin aika pitkälle sitä, miten pärjää missäkin aineissa. Tiedät siis, että poikasi kykenee kyllä oppimaan, jos haluaa. Nyt pitäisi siis saada kiinnostus ruotsinkieltä kohtaankin nousemaan.
Ruotsin kieli on maailman mittakaavassa aivan turha kieli. Sitä paitsi ruotsin kielen opetus on Suomessa luokattoman huonoa, käytännössähän meillä opiskellaan koulussa yhtä ruotsin kielen murretta. En yhtään ihmettele ettei pojallasi motivaatiota ole.
Matemaattisesti lahjakaskin lapsi voi joutua taistelemaan hahmottaakseen vaikka geometrian, kielellisesti lahjakas taas ei hahmota italiankielen sanajärjestystä.
varsinkin ulkomailla asuttujen vuosien jälkeen. RUotsi siellä unohtui täysin, sekin vähä mitä tuli lukiossa opiskeltua.
Kun ei kiinnosta, niin ei opikaan. Tiesin aina että englantia tarvitsen enemmän ja näin on tosiaan käynyt. Asun vielä itä-SUomessa että eipä täällä asiakaspalvelussakaan ruotsia tarvitse juuri ikinä, ennenmminkin venäjää pitäisi ruveta opiskelemaan, siitä olisi hyötyä.
Eli sun pojallas kai sama että se ruotsi ei kiinnosta, telkku syytää englanninkielisiä leffoja, sarjoja ja MTV soittaa englanninkielisiä musavideoita. Ei varmaan hotsita jotain ruotsia opiskella
No mä puhun englantia aika hyvin, koska ensinnäkin sitä kuulee väistämättä koko ajan. Olen sitä tarvinnut elämässäni ja minulla oli hyvä opettaja.
Mä olin ainakin koulussa sellainen, että panostin erityisesti niihin aineisiin, joista olin kiinnostunut. Eihän nyt joku maantieto ole sen vaikeampaa kuin historiakaan, mutta kyllä mulla silti oli aina historiasta kymppi kun pidin siitä. Mantsasta ja bilsasta sitten mulla oli 7-9, kun en erityisesti pitänyt niistä.
Koulussa ja opistossa luettu iät ja ajat, virallinen kielitutkintokin suoritettu.
Jopa ranskaa puhun enemmän vaikka sitä olen lukenut ainoastaan lukion lyhyen oppimäärän.
Ruotsi ei suju, EI
sen sijaan ranskan kielen kanssa oli aina vaikeuksia, en tiedä mistä johtuen. Ihan yhtä innolla olin ranskankin tunneilla, toki en oikein koskaan kotona paneutunut mihinkään kieleen ja kotitehtäviin mutta silti vaikeuksia oli vain ranskassa.
Sitä osatessaan ymmärtää sitten norjalaisia ja tanskalaisiakin samalla.
Erään laajan tutkimuksen mukaan jossa oli mukana siis ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset ja jossa tutkittiin kuinka hyvin he ymmärtävät toistensa kieliä niin parhaiten pärjäsivät norjalaiset. He ymmärsivät noin 60% ruotsin kielestä, ruotsalaisilla oli norjan ymmärtäminen noin 40%:n luokkaa. Ja tässä on sentään kyseessä äidinkielenään noita kieliä puhuvat joten suomenkielisen ruotsia opiskelleen (kaukana äidinkielisestä osaamisesta) ollessa kyseessä päästään todella pieniin prosenttimääriin.
Vierailija:
Sitä osatessaan ymmärtää sitten norjalaisia ja tanskalaisiakin samalla.
Kykenin ymmärtämään vallan hyvin heidän tv-ohjelmiaan ja lehtiartikkeleita ruotisn kielen taitoni pohjalta. En nyt toki kaikkea, mutta helpotti kuitenkin senkin maan kulttuuriin sopeutumista tuo ruotsin kielen taito.
Ruotsista sain hätäseen c:n ja todistuksessa ruotsista 6. Ja panostin ruotsiin monin verroin enemmän kuin englantiin, josta ehdin aina läksytkin tehdä jo koulussa. Kokeisiin luin yhden illan, ruotsiin taas monta iltaa. Opiskelin ruotsia tuntimääräisesti enempi ja silti arvosanat paljon huonompia. Minulle ainakin englanti oli hyvin helppoa ja ruotsi taas tosi vaikeeta.
Monta sukupolvea masennettu moisella mututiedolla. Ruotsin oppimisesta voi yrittää tehdä hauskaa, tilatkaa vaikka kotiin Kalle Anka tai katsokaa ruotsinkielisiä ohjelmia (esim. leffat kuten Kopps tai Yalla Yalla ovat tosi hauskoja).