Kirjoittamisen perusopinnot avoimessa yliopistossa, kokemuksia?
muutamia blogitekstejä löysin aiheesta, mutta lisätietoja tahtoisin.
Kommentit (12)
Ovat kivat ja hyödylliset, mutta työläät. (Kokemus Jyväskylän avoimesta yliopistosta)
Varmaaan riippuu miten aiot näitä opintoja hyödyntää, siis mitä varten opiskelet ja mitä hyötyä niistä haluat.
Ajankulukseni ja omaksi ilokseni opiskelen. Aloitan ensi viikolla.
Minkä verran noissa opinnoissa teetetään harjoitustöitä? Vai ovatko pelkkää kirjoittamisen teoriaa ja esseiden vääntämistä?
Älä opiskele kirjoittamista , joka sen osaa tai sitten ei, ainakin mikäli kirjoitat proosaa ja kieliopillisia harjoituksia nyt voi tehdä vaikka netissä, Lukeminen on myös oiva keino parantaa kielellistä kykyäsi, mutta älä nyt hemmetissä tuhlaa rahojasi tuollaiseen.
Pitäisikö sittenkin valita joku kansalaisopiston luovan kirjoittamisen viikonloppukurssi, koska nimenomaan haluan tehdä harjoitustöitä, en esseitä, enkä lueskella teorioita. Ensi viikolla pitäisi päättää, että aloitanko opinnot...
Vierailija kirjoitti:
Ovat kivat ja hyödylliset, mutta työläät. (Kokemus Jyväskylän avoimesta yliopistosta)
Tämä. Kyseessä on kuitenkin yliopistotason opiskelu, joten esseitä saa kyllä tehdä. Toisaalta on hieno saada suoraa ja rehellistä palautetta ammattilaisilta siitä omasta tekstistäkin. Kannattaa ottaa verkkokursseja, jos mahdollista. Siellä näkee muiden tason ja se joko antaa itsevarmuutta tai sitten tuhoaa sen. Itse pidin kovasti, mutta tosiaan työläät opinnot olivat tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Älä opiskele kirjoittamista , joka sen osaa tai sitten ei, ainakin mikäli kirjoitat proosaa ja kieliopillisia harjoituksia nyt voi tehdä vaikka netissä, Lukeminen on myös oiva keino parantaa kielellistä kykyäsi, mutta älä nyt hemmetissä tuhlaa rahojasi tuollaiseen.
On ihan totta, että hyvän tekstin tuottaminen on pohjimmaltaan lahjakkuudesta kiinni, eli toisilla sitä on ja toisilla sitä ei ole. Tai sitten on siltä väliltä. Lukeminen nimenomaan tukee kirjoittamisenkin kehittämisessä, mutta silti tarvitaan harjoitusta ja ennenkaikkea palautetta, palautetta ja palautetta. Usein kriittinen palaute tuntuu aluksi pahalta, mutta kun asiaa hetken sulattelee, alkaa se käydä järkeen. Toiseksi on monia asioita, missä opettaminen auttaa: yksi on ihan tekstin rakenne tai vaikkapa tyyliin liiallisten lauseenvastikkeiden karsinta tekstistä. Tuollaisia ei moni tajuakaan, koska maneerit istuvat tiukassa, mutta pienellä ohjauksella tekstistä saa usein entistä tiukempaa ja luettavampaa. Eli ei mene rahat hukkaan mielestäni ja on hienoa, että yliopistotasolla on tällaista opetusta.
Olen suorittanut perus- ja aineopinnot Hämeenlinnassa (Jyväskylän yliopiston mukaan). Perusopinnot olivat tosi kivat, tehtiin paljon harjoituksia, ei ollut yhtään kuivaa. Aineopinnot olivat paljon kuivemmat, joskin kiintoisat nekin. Sanoisin, että kaikkein isoin anti oli kummallakin kerralla mahtava, osin sama porukka. Oikeastaan olisi ollut aika sama, jos olisimme kokoontuneet jonkun kotona tai kahvilassa, kirjoittaneet harjoituksia, kommentoineet niitä rehellisesti ja olleet kannustavia toisillemme. Opettajatkin olivat kyllä mahtavia. Se "yliopisto-osuus" oli kaikkein turhin.
Hopsansaa