Lue keskustelun säännöt.
Onko miehelle kova pala jos puoliso ei ole yhtään mustasukkainen?
28.07.2018 |
Yhtäkkiä tuli mieleen exä ja rupesin oikein miettimään hänen käytöstään kun aina piti ulkona käydessä firttailla muille naisille ja kehua niitä estottomasti ym. En kuitenkaan koskaan ole ollut kovinkaan omistushaluinen ja/tai mustasukkainen niin kokikohan tämän joksikin yllyttämiseksi?
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset draaamat ovat keskenkasvuisten touhua. Sukupuolesta riippumatta.
Tämä ei nyt oikein vastannut kuitenkaan kysymykseeni. Miten itse kokisit puolison joka ei ole sinusta mustasukkainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on puoliso joka ei ole mustasukkainen yhtään. Toisaalta en kyllä koskaan anna aihettakaan. Eli en flirttaile, en käy missään baareissakaan. Ja en ole koskaan harrastanu yhden illan panoja, vaikka miehiä olisi ollu jonoksi asti, koska panot vieraiden kanssa ole mun tyylistä. Mies siis tietää, etten koskaan voisi jakaa lettuani tuosta noin vain, joten on luottavainen suhteeni.
On, koska mieleltään terve ihminen on puolisostaan mustasukkainen.
Pitäisikö minun olla mustasukkainen? Millä tavalla se kohentaisi hyvinvointiani?
Jos mies puhuu exästään tai on hänen kanssaan tekemisissä lasten asioissa, niin se on osa hänen elämäänsä.
Kun hän juttelee muitten naisten kanssa rannalla tai missä olemmekin, niin antaa jutella. Pitäisikö minun alkaa käyttäytyä kuin huomiohakuinen leikki-ikäinen noissa tilanteissa.
Mieheltä odotan samaa minun suhteeni.
Mitään flirttailuita ei kummankaan puolelta tarvitse hyväksyä tai muutakaan testailua ei kuulu olla.
Kun itsetunto on kunnossa, ei tarvitse kilpailla edes siitä elämänsä tärkeimmästä.
Jos on lähteäkseen, niin millä estät.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö minun olla mustasukkainen? Millä tavalla se kohentaisi hyvinvointiani?
Jos mies puhuu exästään tai on hänen kanssaan tekemisissä lasten asioissa, niin se on osa hänen elämäänsä.
Kun hän juttelee muitten naisten kanssa rannalla tai missä olemmekin, niin antaa jutella. Pitäisikö minun alkaa käyttäytyä kuin huomiohakuinen leikki-ikäinen noissa tilanteissa.
Mieheltä odotan samaa minun suhteeni.
Mitään flirttailuita ei kummankaan puolelta tarvitse hyväksyä tai muutakaan testailua ei kuulu olla.
Kun itsetunto on kunnossa, ei tarvitse kilpailla edes siitä elämänsä tärkeimmästä.
Jos on lähteäkseen, niin millä estät.
Ap varmaan ei tarkoittanut sairaaloista mustasukkaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meille tuli jopa ero tämän takia, ei siksi että olisin halunnut omistaa hänet vaan siksi että mun mielestä tuollainen käytös ei ollut sellaista mitä halusin lapsille opettaa eteenpäin.
M42 kirjoitti:
On, koska mieleltään terve ihminen on puolisostaan mustasukkainen.
Et voi olla tosissasi. Mieleltään terve ei koe muita ihmisiä tai tilanteita uhkana tai hylkäämisen mahdollisuutena. Mustasukkaisuus on omistushalukkuutta ja rajoittaa omaa ja toisen elämää. Noilla asioilla taas ei ole mitään tekemistä rakkauden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M42 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö minun olla mustasukkainen? Millä tavalla se kohentaisi hyvinvointiani?
Jos mies puhuu exästään tai on hänen kanssaan tekemisissä lasten asioissa, niin se on osa hänen elämäänsä.
Kun hän juttelee muitten naisten kanssa rannalla tai missä olemmekin, niin antaa jutella. Pitäisikö minun alkaa käyttäytyä kuin huomiohakuinen leikki-ikäinen noissa tilanteissa.
Mieheltä odotan samaa minun suhteeni.
Mitään flirttailuita ei kummankaan puolelta tarvitse hyväksyä tai muutakaan testailua ei kuulu olla.
Kun itsetunto on kunnossa, ei tarvitse kilpailla edes siitä elämänsä tärkeimmästä.
Jos on lähteäkseen, niin millä estät.
Ap varmaan ei tarkoittanut sairaaloista mustasukkaisuutta.
En minäkään. Kerrohan, millaista on terve mustasukkaisuus.
Vierailija kirjoitti:
M42 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö minun olla mustasukkainen? Millä tavalla se kohentaisi hyvinvointiani?
Jos mies puhuu exästään tai on hänen kanssaan tekemisissä lasten asioissa, niin se on osa hänen elämäänsä.
Kun hän juttelee muitten naisten kanssa rannalla tai missä olemmekin, niin antaa jutella. Pitäisikö minun alkaa käyttäytyä kuin huomiohakuinen leikki-ikäinen noissa tilanteissa.
Mieheltä odotan samaa minun suhteeni.
Mitään flirttailuita ei kummankaan puolelta tarvitse hyväksyä tai muutakaan testailua ei kuulu olla.
Kun itsetunto on kunnossa, ei tarvitse kilpailla edes siitä elämänsä tärkeimmästä.
Jos on lähteäkseen, niin millä estät.
Ap varmaan ei tarkoittanut sairaaloista mustasukkaisuutta.
En minäkään. Kerrohan, millaista on terve mustasukkaisuus.
Lue vaikka tuolta
https://www.terve.fi/artikkelit/milloin-mustasukkaisuus-muuttuu-liialli…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
M42 kirjoitti:
On, koska mieleltään terve ihminen on puolisostaan mustasukkainen.
Et voi olla tosissasi. Mieleltään terve ei koe muita ihmisiä tai tilanteita uhkana tai hylkäämisen mahdollisuutena. Mustasukkaisuus on omistushalukkuutta ja rajoittaa omaa ja toisen elämää. Noilla asioilla taas ei ole mitään tekemistä rakkauden kanssa.
Niin, sairaaloinen mustasukkaisuus.
Minulla on kokemusta miehestä, joka yritti tahallaan saada minua mustasukkaiseksi tarinoimalla entisistä seksikokemuksistaan, kommentoimalla "upeita perseitä" mitä milloinkin missäkin näki, vertaamalla minua pornotähtiin ja entisiinsä... ja sitten oli järkyttynyt kun sen sijaan että olisin mustasukkaisuuksissani heittäytynyt kynnysmatoksi häntä palvomaan todistellen olevani parempi, hotimpi ja estottomampi kuin kaikki muut, jätin miehen ennenkuin tapailu ehti edes muuttua oikeaksi seurusteluksi. Syynkin sanoi suoraan, että käytöksensä ei ollut kunnioittavaa minua eikä muita naisia kohtaan. Tyyppi sitten jeesusteli aikansa, että olen mukamas niin mustasukkainen ja heikkoitsetuntoinen, etten kykene suhteeseen hänen kanssaan. Argh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kokemusta miehestä, joka yritti tahallaan saada minua mustasukkaiseksi tarinoimalla entisistä seksikokemuksistaan, kommentoimalla "upeita perseitä" mitä milloinkin missäkin näki, vertaamalla minua pornotähtiin ja entisiinsä... ja sitten oli järkyttynyt kun sen sijaan että olisin mustasukkaisuuksissani heittäytynyt kynnysmatoksi häntä palvomaan todistellen olevani parempi, hotimpi ja estottomampi kuin kaikki muut, jätin miehen ennenkuin tapailu ehti edes muuttua oikeaksi seurusteluksi. Syynkin sanoi suoraan, että käytöksensä ei ollut kunnioittavaa minua eikä muita naisia kohtaan. Tyyppi sitten jeesusteli aikansa, että olen mukamas niin mustasukkainen ja heikkoitsetuntoinen, etten kykene suhteeseen hänen kanssaan. Argh.
Vaikuttas siltä että tällä miehellä itsellään ollut itsetunnon ja mudtasukkaisuuden kanssa ongelmia, niinkuin myös ap:n tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset draaamat ovat keskenkasvuisten touhua. Sukupuolesta riippumatta.
Tämä ei nyt oikein vastannut kuitenkaan kysymykseeni. Miten itse kokisit puolison joka ei ole sinusta mustasukkainen?
Hän rakastaa ja luottaa minun rakkauteeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M42 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M42 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö minun olla mustasukkainen? Millä tavalla se kohentaisi hyvinvointiani?
Jos mies puhuu exästään tai on hänen kanssaan tekemisissä lasten asioissa, niin se on osa hänen elämäänsä.
Kun hän juttelee muitten naisten kanssa rannalla tai missä olemmekin, niin antaa jutella. Pitäisikö minun alkaa käyttäytyä kuin huomiohakuinen leikki-ikäinen noissa tilanteissa.
Mieheltä odotan samaa minun suhteeni.
Mitään flirttailuita ei kummankaan puolelta tarvitse hyväksyä tai muutakaan testailua ei kuulu olla.
Kun itsetunto on kunnossa, ei tarvitse kilpailla edes siitä elämänsä tärkeimmästä.
Jos on lähteäkseen, niin millä estät.
Ap varmaan ei tarkoittanut sairaaloista mustasukkaisuutta.
En minäkään. Kerrohan, millaista on terve mustasukkaisuus.
Lue vaikka tuolta
https://www.terve.fi/artikkelit/milloin-mustasukkaisuus-muuttuu-liialli…
Joko selvis sullekin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset draaamat ovat keskenkasvuisten touhua. Sukupuolesta riippumatta.
Tämä ei nyt oikein vastannut kuitenkaan kysymykseeni. Miten itse kokisit puolison joka ei ole sinusta mustasukkainen?
Hän rakastaa ja luottaa minun rakkauteeni.
Asperger?
Faija ei oikein handlannut tunteidensa esilletuomista ja mutsi sitten nosti draamamyrskyjä aina välillä kun oli suhde vissiin liian mauton hänelle. Sepitteli kaikenmaailman juttuja vieraista miehistä jotka tuli kassajonossa kysymään kaljalle, kun piti saada jotain mustisreaktiota faijasta irti.
Mustasukkaisuudettomuus on välinpitämättömyyttä ja välinpitämättömyys taas on rakkauden vastakohta.
Vastauksena kysymykseen siis, onhan se erittäin katkeraa jos puoliso ei ole mustasukkainen eli ei välitä tippaakaan.
Tuollaiset draaamat ovat keskenkasvuisten touhua. Sukupuolesta riippumatta.