Olen liian tunnollinen työntekijä ja lopen kyllästynyt siihen
Menin töihin heti valmistumiseni jälkeen ja olen ollut nyt samassa työpaikassa 11 vuotta. Pidän työstäni suurimman osan aikaa (ja ainoat syyt jolloin en työstäni pidä liittyvät muihin työntekijöihin, ei niinkään työhöni). Alusta asti halusin tehdä työni mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti ja niin teinkin. Joka vuosi kehityskeskustelussa sain kuulla esimieheltäni, että olen ylivoimaisesti koko talon tehokkain työntekijä (kyseessä työ, jota esimies pystyy tilastoista seuraamaan). Pari vuotta sitten aloin kiinnittää huomiota muihin työntekijöihin ja heidän työhönsä. Tajusin, että teen päivässä sen verran töitä kuin työkaverini viikossa. Aloin myös kiinnittää huomiota ihmisten työmotivaatioihin, niin uusien kuin vanhojen työntekijöiden. Suurin osa ei omista minkäänlaista työmoraalia. Töissä käydään selvästi vain siksi kun on pakko. Yksikään uusi työntekijä ei tule töihin samalla asenteella kuin itse aikanaan tulin. Työtä tärkeämpää on tauot, älypuhelimen selaaminen, kollegoiden kanssa juoruaminen ja netissä istuminen.
Olen raivoissani. Olen vuosikausia raatanut niska limassa ja mitä olen siitä saanut? Kehut kerran vuodessa että olenpa tehokas. Mitä mä hyödyn siitä? En yhtään mitään. Pyysin palkankorotusta mutten sellaista saanut. Tosissani luulin että kaikilla on samanlainen työmoraali kuin minulla enkä voi uskoa että mulla meni melkein 10 vuotta ennen kuin tajusin alkaa kiinnittää huomiota muihin ja huomasin ettei kukaan muu tässä talossa rehki niin kuin minä. Samalla palkalla. Olen vähentänyt työtahtiani huimasti enkä aio enää tehdä yhtään ylimääräistä työtä. Ei mitään järkeä niin kauaa kun en mitään siitä hyödy. Ja siltikin, vaikka olen vähentänyt työmääriäni, teen edelleen enemmän kuin muut. Muita samanlaisia? Miten kestät/mitä muutoksia olet tehnyt?
Kiitos jos joku jaksoi lukea.
Kommentit (13)
Minkälainen ja minkä alan työpaikka kyseessä? Itse en ole tuollaista huomannut, meillä kaikki tekee innolla ja suunnilleen samaa tahtia töitä. Mutta työ onkin kivaa, ymmärrän jos ei jotain kovin mekaanista ja itseään toistavaa työtä jaksa paahtaa sata lasissa vuodesta toiseen.
Minulle kävi vähän noin. Olen ylitunnollinen ja suorittaja ihmisenä. Tein välillä liikaa töitä ja liian ahkeralla tahdilla jos nyt sellaista voi olla työnantajan mielestä mutta verrattuna joihinkin työkavereihin. Tiedostin tämän mutta en vain osannut löysätä. Sitten kun löysäsin ja otin vähän rennommin niin siitäpä ei hyvää seurannut vaan minua alettiin pitää hankalana ihmisenä joka 'niskuroi' ja yritettiin pistää siihen vanhaan muottiin kun oltiin totuttu että teen työni liiankin ahkerasti.
Toisaalta kokoajan tehden työpäivä meni joutuisammin kuin sormia pyöritellessä, mutta kannan tuosta suorittamisesta ja ylitunnollisuudesta nyt sellaista taakkaa että paloin loppuun totaalisesti ja olen työkyvyttömyyseläkkeellä osittain tuon liian suorittamisen takia.
Kyllä kiitosta joskus kuului ahkeruudesta, mutta tietysti harvemmin sitä kiitosta saa. Haukut kyllä heti jos jotakin väärin tekee. Tsemppiä! Joskus on minulle sanottu ettei työ tekemällä lopu, joten ehkä sinunkin kannattaisi vähän löysätä otetta työhön? Se on kyllä vaikea jos omaa tietynlaisen persoonan.
Kyllä ja ei: Kunnianhimo/halu edetä uralla on tehnyt sen että urapolku on ollut nousujohteinen. (ja mukana on ollut tuuria + kokoajan olen kouluttautunut lisää) Työpaikkaa olen vaihtanut noin 7vuoden välein; miksi olet tehnyt samoja hommia samassa paikassa noin pitkään?
- Työ on sihteerin työtä
- Olen jo löysännyt työtahtiani huimasti ja tästä sain tietysti välittömästi esimieheltä palautetta: "työmääräsi on vähentynyt" (mutta olin edelleen ylivoimaisesti paras työntekijä joten miten kehtasi sanoa noin!!! Yhtään sen enempää en työstäni tienaa ihan sama kuinka paljon työtä teen! Argh!!!)
- Miksi teen samaa hommaa? Koska olen selvästi hyvä tässä, pidän työstäni ja miksi lähtisin vakipaikasta pois tämmöisenä aikana kun työpaikat ovat kiven alla?
En myöskään halua olla paras enkä ole koskaan ajatellut/pyrkinyt olemaan paras. VARSINKAAN kun en hyödy siitä mitään ja mulle asetetaan nykyään aina isommat odotukset kuin muille. Hitailta työntekijöiltä ei edes odoteta suurta tulosta, koska he nyt sattuvat olemaan "hitaita" (=ei kiinnosta tehdä töitä, kukaan ei ole hidas, se on viitsimisestä kiinni).
Pyydä uudelleen palkankorotusta, ja uhkaa lähteväsi uuteen työpaikkaan. Uskalla jopa tarvittaessa tehdäkin se.
Veljeni oli sinun tavoin yrityksen tehokkain työntekijä. Hän kyllästyi siihen että oli firman kantava voima ja sai palkaksi saman kuin muutkin. Otti lopputilin, ja kuukauden kuluttua tämä työnantaja aneli häntä takaisin huomattavasti paremmalla palkalla ja joustavammilla työehdoilla. Hän meni sitten takaisin. Ei olisi onnistunut tämä työsuhteen upgreidaus jos olisi luottanut vain AY-liikkeen kitinä- ja tasapäistämispolitiikkaan...
Kunnollisia työntekijöitä on vähän. Itse olen sellainen, haluan tehdä asiat kunnolla, jo oman moraalinikin vuoksi. Meidän yhtiössä viimeisimmissä YT-neuvotteluissa saivat lähteä nuo lusmuilijat, jotka lähinnä kulkivat kollegan luota toisen luokse kertomassa henkilökohtaisia kuulumisiaan. Työ oli toissijaista. Nyt sitten ihmettelivät kun saivatkin lähtöpassit. Ei ole varaa pitää kuin aikaansaavia ihmisiä.
Älä muuta asennettasi, tee itse työt niin hyvin kuin pystyt.
Vierailija kirjoitti:
- Työ on sihteerin työtä
- Olen jo löysännyt työtahtiani huimasti ja tästä sain tietysti välittömästi esimieheltä palautetta: "työmääräsi on vähentynyt" (mutta olin edelleen ylivoimaisesti paras työntekijä joten miten kehtasi sanoa noin!!! Yhtään sen enempää en työstäni tienaa ihan sama kuinka paljon työtä teen! Argh!!!)
- Miksi teen samaa hommaa? Koska olen selvästi hyvä tässä, pidän työstäni ja miksi lähtisin vakipaikasta pois tämmöisenä aikana kun työpaikat ovat kiven alla?
Kohtalotoveri. Minäkin teen assistentin hommia paikassa, missä muut samaa työtä tekevät ovat kuin jossain suojatyöpaikassa. Vuosia tein myös ahkeraan töitä ja esimies kehui, kunnes muutaman erinäisen tilanteen jälkeen tajusin, että ei hemmetti, a) noilla muilla ei ole puoliakaan minun tehtävistäni b) ne vähät tehtävät mitä niillä on, ovat hyvin yksinkertaisia, ja kaiken kukkuraksi c) heillä menee niiden yksinkertaistenkin hommien tekemiseen älyttömästi aikaa! En liioittele yhtään, jos sanon, että hoidan kymmenessä minuutissa asian, jota he tekevät kaksi tuntia. Ei mikään ihme, että esimies aina innoissaan kehui suorituksiani ja asennettani. Saan kuitenkin vähemmän palkkaa kuin nämä talossa paljon pidempään olleet, koska täällä on antiikkinen palkitsemissysteemi, mikä käytännössä tuo isompaa palkkaa mitä pidempään olet ollut töissä, eikä mitä paremmin työsi teet. Ainut mikä nykyään motivoi menemään töihin, on se, että jostain pitää saada elämiseen rahaa.
Kiitä AY-liikettä ja palkat määrääviä työehtosopimuksia.
Jos tiedätte varmasti olevanne firmalle korvaamattomia, niin uskaltakaa pyytää kunnon palkankorotusta.
Olen luonteeltani vähän kärsimätön, ja siksi teen työni nopeasti ja tehokkaasti. Teen luultavasti enemmän kuin moni muu, mutta ei se minua haittaa. Istuskeleminen pitkästyttää, enkä välitä kollegoiden kanssa jutustelusta erityisemmin.
Ammattiyhdistysliike on kirosana erinomaiselle työntekijälle.
No tiukkaa teki.