Lue keskustelun säännöt.
Taas meni työhaastattelu metsään!
20.11.2007 |
Olin jälleen kerran työhaastattelussa, ja miten huono fiilis siitä taas jäi. En kyllä varmasti saa työtä.
Olin valmistautunut hyvin. Lookki ja vaatteet olivat hyvät, ja olin miettinyt valmiiksi vastauksia mahdollisiin kysymyksiin. Koitin tsempata itseä.
Kun haastattelu alkoi, tuntui aivoissa aivan puurolta. En saanut ytimekkäästi vastattua ensimmäiseen kysymykseen *kerro itsestäsi' ? Suuta kuivasi. En muistanut sanoa asioita, joita olin jo etukäteen pohtinut. En osannut pontevasti perustella, miksi halusin juuri kyseisen työn.
Ja sitten loppupäivän olinkin aivan poikki työhaastattelun vuoksi. Niin olin sitä jännittänyt, vaikka sitäkin yritin tietoisesti vähentää. Ja nyt sitten painaa se, että olinpa typerä, ja miksen sanonut niin ja niin.
En saa asiaa pois mielestä.
Onkohan kellään muulla tällaista...
Työ on minulle tärkeä asia, vaikka ei tosin aivan koko maailma (perhe tärkein).
Noin purkauduin...kiitos, jos joku luki.
' I' m a loozer baby, so why don' t you kill me?'
Kommentit (2)
Olisiko sinulla vaikka ystäviä joilla on haastattelukokemusta? Tai koeta päästä haastatteluun työhön josta et ole niin hirveästi kiinnostunut ihan vain harjoituksen vuoksi.
Uskoisin että kaikki jännittävät haastatteluja ainakin jonkin verran ja useimmiten kokemuksen myötä jännitys vähenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs jos ens kerralla sanoisit ihan suoraan jo heti aluksi, että mua jännittää työhaastattelut jostain syystä ihan kamalan paljon. Sen jälkeen voi itsellesi tulla vapautuneempi olo kun et koko ajan yritä peitellä jännitystäsi. Itse ainakin rekrytoijana arvostaisin tällaista tunnustusta enkä missään nimessä pitäisi sitä miinuksena. Eipä se tietysti tähän tilanteeseen enää lohduta mutta sitten ens kerralla...