Nyt alkaa riittää, mitä tahansa ruokaa teenkin niin lapset on jääkaapilla etsimässä "muuta".

Tutulta kuulostaa. Meillä kyllä on molemmilla lapsilla paljon ruokia joista pitävät, mutta lähes mikään sama ruoka ei kelpaa molemmille. Toinen pitää mausteista, toinen perinteisen suomalaisesta. Toinen tykkää kasviksista, toinen on lihansyöjä. Ja muitakin eroja on. Sitten muka "ei ole mitään syötävää" ja pitää mennä ostamaan sipsejä tai kaivaa kaapista karkkia (toinen on suolaisen ja toinen makean ystävä).

Tänään molemmat tekivär pitsat itselleen. Hyvin kelpasi. Yksikään täyte ei ollut sama (ei edes juusto tai tomaattikastike.)

Mulla 4 lasta ja taitaa yks ruoka josta kaikki tykkäävät.

Lapset on ilmeisesti sen ikäisiä, että voivat jo kokata. Joka toinen päivä voisi olla lasten kokkausvuoro ja joka toinen päivä vanhempien. Alkaa se ruoka kelpaamaan, kun itse saa kokata. Ainesosien ostaminen (vanhempien rahalla toki) on myös kokkaajan vastuulla, jos jotain erikoisempaa vaatii.

Ehket vain osaa kokata? Muistan kun mutsi teki meille aina makaronilaatikkoa ja se oli tosi mautonta. Teininä tehtiin kaverin kanssa itse ja siitä tuli paljon parempaa

Miten te oikein annatte lastenne dissata teitä noin päin naamaa? Te opetatte lapsillenne todella huonoa käytöstä.

Sopii lajikuvaukseen.

http://www.nakitjamutsi.com/teini-vitux-vitux/

"Ravinto: Kaikki “hyvä”, mutta ei koskaan mikään valmiiksi tarjolla oleva."

Vierailija kirjoitti:

Esikoinen käy kavereidensa kanssa ostamassa karkkia tai sipsejä joita mättää mahan täytteeksi, kun meillä "ei ole jääkaapissa mitään " . Ja pikkusisko matkii :(

Tänään esim. oli salaattia ja nachopelti, jonka pitäisi olla lasten ja nuorten herkkua. Ei kelvannut. Kun kysyy, mitä tahtoisivat syödä esikoinen vastaa "emmä tiiä" ja nuorempi taas toivoo aina samaa, spagettia.

Mulla kyllä nousee niskakarvat pystyyn tollasesta narinasta. Kannattaisi ottaa nyt ohjat äidin käsiin, kohta nuoriso kävelee tömistellen yli.

Näillä helteillä ei maistu kyllä itsellenikään lämmin ruoka, etten sinänsä ihmettele.

Tiedän tunteen. Jos mies on pitkään töissä ja teen ruuat, niin se on aina hiljainen äänestys kun tongitaan muuta. Miehellä on ravintola ja tee pääsäntöisesti ruuat, mutta välillä hän ei jaksa ja sen huomaa sitten kun minun tekemä ei kelpaa lapsille. Mies osaa tehdä ruokaa ja minä osaan ilmeisesti jotenkin tehdä. Onneksi vanhempi sentään tekee sitten itse kun on ihan pakko ja olen siitäkin maininnut, että kun isä on opettanut niin voisi sitä taitoa hyödyntää.

Miten pienillä lapsilla on niin paljon rahaa käytettävissään et voivat ostaa koko ajan herkkuja itse? Rahat pois tai valvotusti ostavat niillä esim helteellä mehujään tai ihan muuta, esim lelun?

Meillä on onneksi aina jääkaapissa tai pakastimessa jotain syötävää, joten lapset ei lähde kauppaan. Olen varmaan parempi kokki kuin ap, koska ruoka-aikana syödään ihan mielellään ja voin tehdä sekä kasvis- että lihavaihtoehdon.

Rahat pois lapsilta ja jos eivät syö mitä tarjotaan, ovat ilman. Kyllä ne lopulta syö ku nälkä kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Esikoinen käy kavereidensa kanssa ostamassa karkkia tai sipsejä joita mättää mahan täytteeksi, kun meillä "ei ole jääkaapissa mitään " . Ja pikkusisko matkii :(

Tänään esim. oli salaattia ja nachopelti, jonka pitäisi olla lasten ja nuorten herkkua. Ei kelvannut. Kun kysyy, mitä tahtoisivat syödä esikoinen vastaa "emmä tiiä" ja nuorempi taas toivoo aina samaa, spagettia.

Huono kasvatus. Meillä ei tule kuuloonkaan. sitä syödään mitä on tarjolla ja silloin kun se on tarjolla tai ei syödä. Kummasti se nälkä ajaa syömään tarjottavaa seuraavalla kerralla.

Laitan ruoan pöytään ja saa syödä jos haluaa. Muuta ei ole tarjolla ennen seuraavaa ruokaa. Aina on kelvannut.