Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minne ensiksi Suomessa jos epäilee masennusta itsellä?
11.07.2018 |
Muutin hiljattain takaisin Suomeen ulkomailta, ja epäilen itsellä olevan masennus. Asun pienellä paikkakunnalla. Kauhistuttaa ajatus mennä tuonne meidän terveyskeskukseen kyselemään kun kaikki tuntevat toisensa, eivätkä varmasti noudata yksityisyyssääntöjä nuo hoitajat. Ulkomailla kävin yksityisellä psykiatrilla jonkin verran.
Miten Suomessa saa lähetteen kunnon psykiatrille tai vastaavalle? Onko sitä pakko ensin käydä normaalilla lääkärillä arvauskeskuksessa valittamassa, että saa lähetteen keskussairaalaan tai vastaavaa? Olen työtön, mutta rahaa on. En haluaisi mennä vielä yksityiselle jos on mahdollista käyttää julkisia palveluja.
Kommentit (19)
Omalle terveysasemalle lääkärille ja pyydät lähetteen psykiatrian poliklinikalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitenkään. Kannattaa yrittää päästä johonkin sivistyneeseen valtioon, jossa hoidetaan mt-ongelmia
Vierailija kirjoitti:
Ei mitenkään. Kannattaa yrittää päästä johonkin sivistyneeseen valtioon, jossa hoidetaan mt-ongelmia
Tämä, komppaan tätä. Olet varmaan tulossa jostain Saksasta jossa asia hoidetaan noin, ei täällä. Paisti jos olet todella rikas, silloin toki järjestyy.
t. mielenterveyspotilas
En usko että tähän aikaan vuodesta mihinkään pääsee kovin nopeasti ellei halua jonkun aloittelevan kesäsijaisen hoitoon
Vierailija kirjoitti:
En usko että tähän aikaan vuodesta mihinkään pääsee kovin nopeasti ellei halua jonkun aloittelevan kesäsijaisen hoitoon
:(
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko Tallinnassa joku yksityisklinikka? Jos käyt Suomessa yksityisellä tai julkisella, tieto siitä on tuhansien terveydenhoitoalan ammattilaisten ja taitavien hakkereiden käytettävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykiatriseen sairaalaan et kobin helposti pääse. Joko menet yksityiselle psykiatrille rahoinesi tai sitten terveyskeskuksen yleislääkärille. Saat lääkityksen ja ehkälähetteen pienimuotoiseen keskusteluun psykiatriselle sairaanhoitajalle. Näin minulle keskivaikeasti masentuneella.
Ei ainakaan Kouvolaan ellet halua masentua lisää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisiko Tallinnassa joku yksityisklinikka? Jos käyt Suomessa yksityisellä tai julkisella, tieto siitä on tuhansien terveydenhoitoalan ammattilaisten ja taitavien hakkereiden käytettävissä.
Tai kannattaa muistaa omakannasta laittaa tietojen jakokielto vaikka kohta ne tullaan varmaan myymään yksityisille nekin tiedot. Sipilähän sanoi että ihmisten terveystiedot on hyvä tulonlähde
Pk-seudulla on tosi nihkeää päästä julkiselle psyk. polille. Hakijoita on niin paljon ja liian terveitä tai liian sairaita ei oteta sisään, vaan kaikista kehityskelpoisimmat. Itse pääsin Hämeessä yksityisen lääkärin lähetteellä suoraan polin asiakkaaksi ja sain aivan ihanan terapeutin. Eikä maksanut mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei masennus ole enää tabu - moni lahjakas ihminen kärsii siitä ihan julkisestikin!
Eli julkiselle vaan, jos se on se, mikä on ensisijainen palvelusi.
Mutta jos et halua, niin mene sitten yksityiselle - ja kiellä Omakanta -palvelussa tietojen näkyminen? Ehkä niin ainakin jonkinasteinen salaaminen onnistuu? Psyykelääkkeitäkin voidaan kuitenkin määrätä muihinkin vaivoihin.
Netistä voi etsiä myös vertaistukea ja kai niitä on erilaisia tukiryhmiäkin ja järjestöjä. Googlaa asiasta tietoa!
Kuitenkin oman elämäntilanteen hahmottaminen, riittävä lepo ja oikea ravinto sekä liikunta - on aika keskeisessä roolissa, etenkin jos on vain lievää tai tavanomaista masennusta.
Muutto ulkomailta takaisin Suomeen tuo takuuvarman masennuksen, joka voi kestää vuosia. On tämä sen verran ankea maa, ja varsinkin nykyään. On oikein käsinkosketeltavaa, miten ulkomailta tullessa kokee sen "vain luuserit jäävät enää Suomeen" -fiiliksen.
En siis kannata tuollaista asennetta millään tapaa ja ainahan suurin osa ihmisistä jää tänne. Mutta esim nuorisosta jo suurin osa haluaisi ulkomaille töihin.
Paluushokki on osa kulttuurishokkia ja siitä voi lukea netistä. Itsellä se kesti vuoden, enkä ole alkanut pitää Helsingistä vieläkään, vaikka muutin Italiasta jo vuonna 15.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko ap:lla mitään mahdollisuuksia muutta takaisin ulkomaille ja saada töitä? Nimittäin kun tulee kaamos ja räntä, toisin sanoen loka-huhtikuu, niin alkaa ihan tavallisellakin ihmisellä se eutanasia käydä mielessä.
Mitä sitten, jos he tietävät sinun olevan masentunut?
Niin on todella moni muukin. Suomessa sadattuhannet syövät psyykelääkkeitä.
Ei mt-asiat ole sen huonompia kuin vaikka katkennut jalka. Hoitajat vähän välittävät revitellä kylillä kenenkään diagnooseista, koska he takuulla näkevät koko ajan kaikenlaista työssään.
Ehkä se ihmispelkokin kuuluu siihen masennukseen vaan?
Vierailija kirjoitti:
Onko ap:lla mitään mahdollisuuksia muutta takaisin ulkomaille ja saada töitä? Nimittäin kun tulee kaamos ja räntä, toisin sanoen loka-huhtikuu, niin alkaa ihan tavallisellakin ihmisellä se eutanasia käydä mielessä.
Olen itse asiassa talvi-ihminen, joten suomen sääolosuhteet eivät oikeastaan haittaa minua.
Yleisesti ottaen masennukseni oire on, että en saa mistään tyydytystä enkä iloa tällä hetkellä. Kuvailisin sitä näin maallisin termein: jos minulle ojentaisi joku 10,000,000 euroa juuri nyt, minulla ei ole yhtäkään ajatusta mihin sen haluaisin käyttää, tai asiaa josta innostuisin. En menisi ostamaan mitään. Esitän sosiaalista, mutta kun olen yksin tuijotan usein seinää tai käyn autolla ajelulla kuin zombina.
Minulla on myös kilpirauhasen vajaatoiminta ja hoidossa oleva uniapnea, mutta lääkitys on viime testien mukaan kunnossa joten ei pitäisi siitä johtua.
Minulla oli ulkomailla ollessa mielenterveyslääkitystä n. 6kk, mutta sen jälkeen jätimme lääkkeet pois koska olo oli parempi. Ehkä on aika kokeilla taas, pitäisi vain keksiä mistä aloitan kyselemään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap:lla mitään mahdollisuuksia muutta takaisin ulkomaille ja saada töitä? Nimittäin kun tulee kaamos ja räntä, toisin sanoen loka-huhtikuu, niin alkaa ihan tavallisellakin ihmisellä se eutanasia käydä mielessä.
Olen itse asiassa talvi-ihminen, joten suomen sääolosuhteet eivät oikeastaan haittaa minua.
Yleisesti ottaen masennukseni oire on, että en saa mistään tyydytystä enkä iloa tällä hetkellä. Kuvailisin sitä näin maallisin termein: jos minulle ojentaisi joku 10,000,000 euroa juuri nyt, minulla ei ole yhtäkään ajatusta mihin sen haluaisin käyttää, tai asiaa josta innostuisin. En menisi ostamaan mitään. Esitän sosiaalista, mutta kun olen yksin tuijotan usein seinää tai käyn autolla ajelulla kuin zombina.
Minulla on myös kilpirauhasen vajaatoiminta ja hoidossa oleva uniapnea, mutta lääkitys on viime testien mukaan kunnossa joten ei pitäisi siitä johtua.
Minulla oli ulkomailla ollessa mielenterveyslääkitystä n. 6kk, mutta sen jälkeen jätimme lääkkeet pois koska olo oli parempi. Ehkä on aika kokeilla taas, pitäisi vain keksiä mistä aloitan kyselemään...
AP
Alue: Aihe vapaa
.