Paras ystävä lainaa jatkuvasti rahaa, eikä ikinä maksa takaisin.

Mulla on samanlainen kaveri. Olen maksanut jopa hänen lapsensa vaatteet kun kerran lompakko oli jäänyt töihin ja oltiin kaupassa. Vaikka lompakko haettiin kotimatkalla, ei maksanut summaa takaisin eikä ottanut velkaa puheeksi koskaan. En kehdannut itsekään kyllä mutta sittemmin olen pitänyt huolen ettei mulla koskaan ole rahaa mistä lainata. Edes hätätapauksessakaan.

Pyydät summan etkä jatkossa enää maksa/osta/lainaa sentin senttiä

Olen toisinaan erehtynyt lainaamaan/maksamaan ystävien maksuja. Sen jälkeen kun totesin itselleni etten tule niitä koskaan saamaan takaisin joko sen takia etten kehtaa koko ajan muistuttaa velasta tai toinen on maksuhaluton/kyvytön, lopetin pankkina olemisen. Sanoin etten yksinkertaisesti aio maksaa muiden kuin itseni menoja ellei muusta ole erikseen ja hyvästä syystä sovittu. Hyvä syy ei ole, ettei toisella ole rahaa. Lopeta siis hyysääminen ja tule järkiisi.

Lopetat lainaamisen ja sanot että pikavippifirmoilta saa rahaa, jos on pakottava tarve.

No olet kyllä ap aika outo, kun tuohon suostut kerta toisensa jälkeen. Lopeta heti lainaaminen! Jos tyyppi kehtaa esim. ravintolassa vasta maksamisen hetkellä kertoa, ettei hänellä ole rahaa, jätä mokoma tiskaamaan. Ei ole sun päänsärky.

Sinä mahdollistat tuon lokkeilun, joten jos haluat muutosta, se on sinusta kiinni.

Kirjoitat, että syy on osittain sinussa. Jos näin olisi käynyt kerran, olisin kanssasi samaa mieltä. Mutta koska näin käy toistuvasti, on syy suureksi osaksi sinussa. Kirjoitat, että hän itse ehdottaa tapaamisia ja maksattaa ne sitten sinulla jne. Tämä ei lopu, ennenkuin itse pistät sille lopun. Kieltäydyt lainaamasta, ostamasta puolesta jne. Voit sanoa ihan suoraan, et tuntuu kurjalta maksaa ja anoa rahoja myöhemmin takaisin. Voi olla, että hänen puoleltaan yhteydenpito vähenee kovasti, mutta sittenpähän tiedät, miten arvossa hän ystävyyttänne oikeasti pitää.

Se ei ole sinun oikea ystäväsi. Huomaat sen, kun avaat silmäsi ja ymmärrät, että sinua käytetään hyväksi.

Ainoa oikea neuvo on tietenkin se, että lakkaat antamasta rahaa. Ihan sama, kuvitteleeko kaverisi, että sinulla on lapsettomana ihmisenä enemmän rahaa kuin hänellä. Ne on sinun rahojasi. Ei ne muille kuulu.

Ongelma on täysin itse aiheuttamasi mutta hyvä puoli on se, että olet itse myös ratkaisu. Panet vaan kukkaron kiinni, problem solved. Ja kaverisi pitää alkaa elää niin, että tulot riittävät menoihin.

Kyselet joka päivä ton summan perään, ehdotat maksusuunnitelmaa, vaikka 20 euroa viikossa. Kun koko 150 euroa on tililläsi, niin lopetat hänen menojensa rahoittamisen. Omaa aikaa voidaan viettää myös ilmaiseksi, esim. käymällä yhdessä lenkillä ja samalla keskustellaan.

Sitä pitää elää siten mihin itsellä on varaa, ei siten miten haluaisi elää. Tämä sinun ystävälläsi on vielä opittavana. Eikä tosiaan omien rahojen takaisin saaminen ole juttu mikä pitää perustella. Laina on perusteltava, mutta jos haluaa omansa takaisin, niin siihen ei syitä kysellä. Jos alkaa nihkeilemään, niin keksi vaikka joku isompi meno mihin tarvit rahat heti.

Kun lopetat "ystävän" menojen rahoittamisen ja jos hän ei enää sinulle soittele, et oikea ystävä ollutkaan.

Miksi mahdollistat toisen huonon käyttäytymisen lainaamalla aina uudestaan?

Seuraavan kerran, kun tapaatte, tehkää eväät ja menette vaikka puistoon istumaan.

Kyllä ilman rahaakin löytyy vaikka mitä tekemistä.

Eihän tuo ole lainaamista vaan lahjoittamista. Seuraavalla kerralla sanot että koska aiot maksaa entiset ja ettet ole mikään pankki eikä sulla oo ylimääräistä.

Olet positiivinen kaveri, jolta pystyy vähentämään tuloja aivan kuin veroilmoituksessa.

Ystäväsi käyttäytyy toden teolla epäkunnioittavasti, hän on huomannut että sinua voi käyttää kukkarona ja tekee niin myös jatkossakin. Yritä saada rahasi takaisin, kerro vaikka juuri tuo että 150e on sinun kahden päivän palkkasi ja sinulle iso raha. Kerro myös että lainasit vain koska luotit hänen olevan reilu ja maksavan takaisin kuten kuuluu. Älä tosiaankaan lainaa hänelle enää ikinä. Itsekään en enää periaatteesta lainaa kellekään, joten kieltäytyminen on helppoa. Jos aiotte tavata jossakin niin muistuta ottamaan lompakko mukaan.

En ikinä suostuisi tuollaiseen... lähinnä varastamista, sinun suostumuksellasi. Ei tuollainen lokkiminen ole normaalia. Ilmesty itsekin ilman rahaa tapaamisiin.

Ole lainaamatta tuollaiselle ihmiselle? Olisko siinä mitään ideaa. Kerro syyksi ihan suoraan se, että hän ei maksa takaisin ja sinun taloutesi ei sitä kestä. Jos loukkaantuu tai pistää välit poikki, mitä sitten.

Onpa röyhkeä , kun tivas vielä rahan tarvetta. Ei auta kuin olla tiukka ja sanoa ettet aio kustantaa. Sanot että ei ole rahaa kuin omaan käyttöön.

Kaikkea ne jotkut kehtaa. Itse en kehtaa edes lainata keltään.

Älä lainaa enää yhtään tuollaiselle ihmiselle rahaa. Tottakai vaadit lainatut rahat takaisin pikimmiten ja senttiäkään lisää et hänelle lainaa enää.

No mene seuraavaan tapaamiseen ilman rahaa. En tiedä missä käytte, mut esim jos mietitte minne mennä kahville, sanot et hei, mul ei oo rahaa nyt yhtään, maksa sä nyt.

Varsinkin, jos hän on ehdottanut tapaamista ja kahville tms menoa. 

Kilttejä käytetään hyväksi. 

Jos olet aina kukkaro avoinna että joo, voinhan mä lainata ( lue antaa), niin sinua mitä törkeimmällä tavalla hyväksikäytetään. 

Itsellä oli naapuri joka aloitti lainaamisen että " lainaa vähän kahvia huomiseen".

Sitten tuli seuraavaksi että kahvia ja maitoo ja tietysti sokeria. 

Sitten kun olin kauppaan menossa, tuli viesti törkeästi että tuo hänelle lenkkimakkaraa ja leipää ja paketti kahvia. 

Silloin pistin hanat kiinni ja sanoin suoraan että meehän ite hakemaan. Hänellä hyvä eläke, mulla kelan raha. 

Loppui lainaamisyritykset vaikka joskus pyysi tuomaan kaupasta jotain, mutta antoi rahan etukäteen. Sen verran joustin. 

Ihan vittuillakseen seuraavan kerran kun ehdottaa jotain niin mene paikalle, mutta älä lainaa. Sano, että otit vaan vaikka 50e mukaasi.

Nyt täytyy tiukasti sanoa, että tällaisten kokemusten jälkeen on jo pelkästään oma vikasi, jos annat kohdella ja hyväksikäyttää itseäsi tuolla tavalla. Lopeta heti rahan antaminen ja vaadi entiset velat takaisin. Ei sinun tarvitse selvittää mihin omia rahojasi tarvitset. Jo se, että joutuu kyselemään lainaamiensa rahojen perään, on täysin epänormaalia, saati sitten joutua antamaan selityksen miksi tarvitsee omat rahat takaisin.

Jos vielä pyytää kahville tms. ja yrittää maksattaa omansa, sano että sinulla on varaa maksaa vain omat ostoksesi.

Ei tuollainen ole mitään ystävyyttä, taitaa ottaa yhteyttä vain sillloin kun tarvitsee maksajan huveilleen.

ScroogeMK-84 kirjoitti:

Minulla on pitkäaikainen ystävä (N34), jolla ei koskaan ole omaa rahaa ja joka ilmestyy jokaiseen tapaamiseemme penniottömänä.

Olen viime aikoina maksanut mm. ulkona syömiset, huvit, elokuvia, keikkoja. Hän usein itse ehdottaa tapaamista, ja aina ennen lainaamista olen avoimesti kertonut, että tarvitsen rahan takaisin pian. Takaisinmaksua ei ikinä kuitenkaan kuulu sovittuna päivänä, ja rahoja pitää kalastella viikkojen ja kuukausien jälkeenkin takaisin.

Tiedän, että vika on osittain minussa. Tämä sama on toistunut useaan otteeseen, enkä ole oppinut virheistäni. Viime kerralla summa oli pienempi ja onnistuin saamaan melkein koko potin takaisin, joskin viiveellä ja suurella vaivalla ja suostuttelulla, reilusti sen päivän jälkeen, jonka lainaamisen yhteydessä sovimme.

Hän kutsuu minua yhdeksi parhaimmista ystävistään, ja olisin kuvitellut hänellä olevan hieman enemmän kunnioitusta minua, minun elämäntilannettani ja työtäni kohtaan. Tässä ei loukkaa eniten raha, vaan kunnioituksen puute.

Hänellä on oma yritys ja pieniä lapsia. Ymmärrän, että pienyrittäjän arki on tiukkaa ja että äitienkin on päästävä joskus ulos tuulettumaan, mutta mielestäni hänen ei pitäisi jatkuvasti vastuuttomasti elelellä ystävien kustannuksella ja huolettomasti kuluttaa heidän kovalla työllä ansaittuja pennejään. Hän ei suostu työskentelemään muille, eli esim. toisen työpaikan hankkiminen ei tule kyseeseenkään.

Minulla itselläni ei ole lapsia, ja luulenkin hänen kuvittelevan, että minulla lapsettomalla on kaikesta huolimatta ennemmän käyttörahaa ja varallisuutta kuin hänellä.

Rahojen takaisin kyseleminen on todella kiusallista. Aina, kun uskaltaudun kyselemään niitä takaisin, hän aloittaa tiedustelemaan, että olenko oikeasti sen tarpeessa. Sen lisäksi, että joudun pyytelemään rahojani takaisin, joudun antamaan täyden selvityksen siitä, miksi kaipaan niitä takaisin.

Summa, jonka hän on minulle tällä erää viime kuukausien tapaamisista auki, on suht suuri (hieman yli 150 euroa). Olen opiskelija, ja työskentelen ajoittain opiskeluideni ohella. Tämä summa on minulle kahden päivän palkka.

Pitäisikö minun jatkaa muistuttelua, vai antaa asian nyt vain olla olla, mutta olla enää ikinä lainaamatta hänelle mitään?

Neuvoja? Onko kukaan ollut samanlaisessa tilanteessa?

No tästä eteenpäin joka ikinen kerta kun pyytää lainaa, sanot, että olet minulle vielä 150 e velkaa, etkä ole maksanut sovittuna päivänä. Voin harkita uudelleen lainaamista vasta siinä kohtaa kun vanhat velat on maksettu pois.

Ja jos alkaa länkyttää tuota että tarvitsetko rahaa, niin sanot, että Kyllä, Minä tarvitsen omalla palkkatyölläni ansaitsemani rahat takaisin. Ja että jos olisit halunnut lahjoituksen, olisit pyytänyt sitä, etkä lainaa. Laina maksetaan takaisin aina. 

Lisäksi voit sanoa, että sinä et ole millään tavalla tilivelvollinen ystävällesi omista rahoistasi.