Paras ystävä lainaa jatkuvasti rahaa, eikä ikinä maksa takaisin.

Ota pikatiliote mukaasi, siinä joku pieni summa saldoa, ei hän niin tarkkaan tutki mikä pvm, mutta kun joutuu ylittämään nolouden esteen.

ScroogeMK-84 kirjoitti:

Rahojen takaisin kyseleminen on todella kiusallista. Aina, kun uskaltaudun kyselemään niitä takaisin, hän aloittaa tiedustelemaan, että olenko oikeasti sen tarpeessa.

Kysy samoin sinä häneltä. Onko oikeasti sinun rahojesi tarpeessa?

Olet kyllä aikamoinen tossukka. Tässä vaiheessa syy ei ole enää osittain sinun (kuten kirjoitat), vaan täysin sinun.

Tee velkakirja joka kerta - ja rikosilmoitus, jos hän ei palauta rahojasi.

ScroogeMK-84 kirjoitti:

Minulla on pitkäaikainen ystävä (N34), jolla ei koskaan ole omaa rahaa ja joka ilmestyy jokaiseen tapaamiseemme penniottömänä.

Olen viime aikoina maksanut mm. ulkona syömiset, huvit, elokuvia, keikkoja. Hän usein itse ehdottaa tapaamista, ja aina ennen lainaamista olen avoimesti kertonut, että tarvitsen rahan takaisin pian. Takaisinmaksua ei ikinä kuitenkaan kuulu sovittuna päivänä, ja rahoja pitää kalastella viikkojen ja kuukausien jälkeenkin takaisin.

Tiedän, että vika on osittain minussa. Tämä sama on toistunut useaan otteeseen, enkä ole oppinut virheistäni. Viime kerralla summa oli pienempi ja onnistuin saamaan melkein koko potin takaisin, joskin viiveellä ja suurella vaivalla ja suostuttelulla, reilusti sen päivän jälkeen, jonka lainaamisen yhteydessä sovimme.

Hän kutsuu minua yhdeksi parhaimmista ystävistään, ja olisin kuvitellut hänellä olevan hieman enemmän kunnioitusta minua, minun elämäntilannettani ja työtäni kohtaan. Tässä ei loukkaa eniten raha, vaan kunnioituksen puute.

Hänellä on oma yritys ja pieniä lapsia. Ymmärrän, että pienyrittäjän arki on tiukkaa ja että äitienkin on päästävä joskus ulos tuulettumaan, mutta mielestäni hänen ei pitäisi jatkuvasti vastuuttomasti elelellä ystävien kustannuksella ja huolettomasti kuluttaa heidän kovalla työllä ansaittuja pennejään. Hän ei suostu työskentelemään muille, eli esim. toisen työpaikan hankkiminen ei tule kyseeseenkään.

Minulla itselläni ei ole lapsia, ja luulenkin hänen kuvittelevan, että minulla lapsettomalla on kaikesta huolimatta ennemmän käyttörahaa ja varallisuutta kuin hänellä.

Rahojen takaisin kyseleminen on todella kiusallista. Aina, kun uskaltaudun kyselemään niitä takaisin, hän aloittaa tiedustelemaan, että olenko oikeasti sen tarpeessa. Sen lisäksi, että joudun pyytelemään rahojani takaisin, joudun antamaan täyden selvityksen siitä, miksi kaipaan niitä takaisin.

Summa, jonka hän on minulle tällä erää viime kuukausien tapaamisista auki, on suht suuri (hieman yli 150 euroa). Olen opiskelija, ja työskentelen ajoittain opiskeluideni ohella. Tämä summa on minulle kahden päivän palkka.

Pitäisikö minun jatkaa muistuttelua, vai antaa asian nyt vain olla olla, mutta olla enää ikinä lainaamatta hänelle mitään?

Neuvoja? Onko kukaan ollut samanlaisessa tilanteessa?

No ihan omaa tyhmyyttäsi ja kiltteyttäsi olet ollut hyväksikäytettävä  hölmö. Se että sä  tulet tänne kysymään VIELÄKÄ kannattaa lainata rahaa ihmiselle joka ei tee elettäkään vastavuoroisuuteen vaan korostaa sun tyhmyyttäs.

Jukupliut, ne rahahanat kiinni HETI. Aitoa ystävyyttä ei voi ostaa ja ostamalla ei saa aitoa ystävyyttä. Sä ostat ystävyyttä ja väität tuosta loista parhaaksi kaveriksesi. Valot päälle!!!!!

Ei se ole ystävä tai ees kaveri  vaan hyväksikäyttäjä.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitat, että syy on osittain sinussa. Jos näin olisi käynyt kerran, olisin kanssasi samaa mieltä. Mutta koska näin käy toistuvasti, on syy suureksi osaksi sinussa. Kirjoitat, että hän itse ehdottaa tapaamisia ja maksattaa ne sitten sinulla jne. Tämä ei lopu, ennenkuin itse pistät sille lopun. Kieltäydyt lainaamasta, ostamasta puolesta jne. Voit sanoa ihan suoraan, et tuntuu kurjalta maksaa ja anoa rahoja myöhemmin takaisin. Voi olla, että hänen puoleltaan yhteydenpito vähenee kovasti, mutta sittenpähän tiedät, miten arvossa hän ystävyyttänne oikeasti pitää.

Minä tein näin. Hyvä neuvo. Tosin ystävä ei ollutkaan sitten ystävä. Mutta parempi näin.

No huhhuh! En todellakaan kehottaisi sinua millään muotoa puolustautumaan tai selittelemään syitä sille, mikset kustanna "ystäväsi" huveja. Et ole hänelle mitään selityksiä velkaa. Itse varmaan lopettaisin kokonaan tai ainakin vähentäisin radikaalisti yhteydenpitoa tuollaisen hyväksikäyttäjän kanssa.

On olemassa ihmisiä, joiden sanastossa ”lainaaminen” tarkoittaa lahjaa, josta ei tarvitse olla kiitollinen. Joillain tuntuu olevan käsitys, että rahan vippaaminen ja maksamatta jättäminen parempituloisemmilta tai säästäväisemmiltä ihmisiltä on jotenkin jotenkin moraalisesti hyväksyttävää. Taloudellisesti tiukat ajat voivat yllättää kenet tahansa meistä: hyvän lainasuhteen tunnistaa, kun molemmat lainaavat vuorotellen toisilleen eikä raha liiku vain yhteen suuntaan.

Miten AP voisi toimia? Kieltäydyt lainaamasta euroakaan ennen kuin vanhat velat on maksettu takaisin. Perintää voi tehostaa vetoamalla siihen, että omat rahat on loppu ja tarvitset viipymättä lainoja takaisin. Kun stoori on riittävän uskottava, saatat jopa saada osan lainaamistasi rahoista.

Jos oletusten vastaisesti saat rahasi ilman suurempaa kiristelyä ja vippailu jatkuu, kokeile puhua pienistä ”lainoista” lahjana. Vippaustilanne voi muuttua yllättävästi.

Toimiva keino tällaisissa tapauksissa, joissa lainan pyytäjinä ovat usein sukulaiset tai lähiystävät, on tehdä periaatepäätös auttamisesta. Kertoa heille, ettei koskaan eikä missään tapauksessa lainaa rahaa vaan auttaa tarvittaessa muilla tavoin, kuten esim. antamalla ruokaa. Kerjäämiset loppuvat aika nopeasti, kunhan muistaa kertoa tämän periaatteen heille selvin sanoin.

Pikkuveli lainaili pikkusummia, piti kyllä huolen, että maksoi edellisen pois ennen kuin muutaman päivän päästä pyysi uutta. Kerran kypsyin, kun piti kiireellä höseltää nettipankkiin laittamaan 70 euroa. Sanoin että laitan ja ei tarvitse maksaa takaisin, mutta tämä pikavippisuhde päättyi nyt.  Ymmärsi puhetta ja siirtyi lainailemaan kavereiltaan. Olivat samanlaista pa-porukkaa, lainailivat ristiin-rastiin.

Olet hänelle paras ystävä koska suostut pankkiautomaatiksi.

Mä lainaan rahaa kavereilta ja kaverit multa (välillä tulee niitä yllätysmenoja), mutta aina oon maksanu sovittuun päivään mennessä ja samoin kaverit maksanu mulle.

On kiusallista joutua pyytämään lainattuja rahoja takaisin ja hiertää muutenkin ystävyyttä turhaan.

Ap: tyhmyydestä sakotetaan.

Koska aiot lopettaa tuon?

Se on nääs susta kiinni. Ns. kaverisi varastaa sulta, ja sä suostut siihen.

Vierailija kirjoitti:

Mä lainaan rahaa kavereilta ja kaverit multa (välillä tulee niitä yllätysmenoja), mutta aina oon maksanu sovittuun päivään mennessä ja samoin kaverit maksanu mulle.

On kiusallista joutua pyytämään lainattuja rahoja takaisin ja hiertää muutenkin ystävyyttä turhaan.

Sama täällä! Rahaliikenne toimii monenkin kaverin kanssa molempiin suuntiin. Tämä on pelastus monesti loppukuun niukkuudessa :D yks vippaaja on vähän epäluotettava, mutta senkin kanssa pärjää kun pitää lainatun summan max. muutamassa kympissä ja uutta ei tipu ennenku edellinen on makseltu takasin :)

Mulla on ollut ystäväni kanssa sama ongelma. Hänen tarpeensa rahalle eivät kuitenkaan ole oleet mitään hömötyksiä vaan ihan aitoja tarpeita. Ongelmana vaan on aina ollut tuo takaisinmaksu. Hän lupaa maksaa, mutta aina tulee jokin "yllätyslasku" eikä voikaan. Sovittu takaisinmaksupäivä siirtyy ja siirtyy, haluaa maksaa pienemmissä osissa eikä aina niitäkään osia maksa sovitusti. Jokin aika sitten sanoin, kun taas kerran "varmasti maksan ensi keskiviikkona" ei pätenytkään, että hyvä on, voi maksaa tilipäivänään, mutta tämä oli sitten viimeinen kerta, kun lainaan. Tästä on kulunut kuukausi ja mielenkiinnolla odotan, vieläkö hän pyytää rahaa lainaksi. Jännä juttu tässä on ollut, että ensin vippisummat olivat joitakin kymppejä, myöhemmin jo satasia. Enää en kuitenkaan lainaa, vaikka olisi lapsineen kuolemassa nälkään. 

Oho, kiitos kaikille vastanneille!

Joo, nyt kun tarkemmin miettii vika ei tosiaan ole osittain, vaan täysin minun. Olen tietoinen, että munkin olisi jo nyt 34 vuotta täyttäneenä opittava viimeinkin sanomaan ei. Kiltti tyttö syndrooma vaivaa näköjään vieläkin...

Lopeta lainaaminen.

Ap, seuraavalla kerralla kun näette, sano kaverillesi ettei sinulla ole rahaa ja pyydä häneltä rahaa lainaksi. Jos hän ei lainaa, sanot sen jälkeen jatkossa (kun hän pyytää sinulta rahaa) että et voi lainata hänelle rahaa, kun hänkään ei lainaa sitä sinulle. Jos hän taas suostuu lainaamaan rahaa (mieluiten lähellä sitä summaa mitä hän on sinulle velkaa), niin voit todeta jälkikäteen että vähennetään nämä sinun velastasi.

Olen joskus lainannut muutamia vaatekappaleita "kaverille", joka jälkikäteen ei ollut palauttamassa vaatteitani takaisin vedoten milloin mihinkin syyhyn. Yhdellä kerralla kun tapasimme, lainasin hänen takkiaan. Kun hän myöhemmin halusi ettäpalautan sen, sanoin että hän saa takkinsa, kun saan minun vaatteeni takaisin. Sain vaatteeni takaisin ja palautin hänen takkinsa, mutta en ole sen jälkeen ikinä lainannut hänelle mitään.

Kuulostaa tutulta. Minulla oli ystävä jolle taisin olla rahahana. Hänellä on piikkejä joka puolella ja sitten loukkaantuu kun yritykset vaatii maksamaan. Hän osaa esiintyä vakuuttavasti, siksi monet haksahtavat. Mutta onneksi ulosotto kolkutti hänen ovelle ja maksuhäiriö merkintä estää ettei saa enää piikkiin eikä luotolla. Ja se on kuulema mun vika kun lakkasin rahoittamasta tämän rohmun elämää. Ei olla enää ystäviä, mutta moikataan kun tavataan. Mutta hän kyllä jatkaa samaa tyyliä. Olen varoittanut muita ettei mene lankaan. Mutta olen vapaa ja täytyy olla itsellekin armollinen ettei usko kaikkea ja itse huolehdin itsestäni. En ole mikään kupattava hyväuskoinen hölmö. Mutta Voimia kaikille, ja pitäkää itsestänne huolta!