Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Raskasmielinen teinipoika.
10.07.2018 |
Ketään ei näe, missään ei käy. Kavereita ei ole. Puhelimella ja koneella aamuyölle saakka. Meillä ei ole varaa tehdä mitään tänä kesänä, reissuja tms. En saa häntä kiinnostumaan mistään, mua ahdistaa ja huolettaa.
Kommentit (27)
Voi että! Olen niin kaikkien teinien vanhempien puolella, itselläkin 16v tyttö, josta kirjoitinkin, kun seurustelee huumeita käyttävän/kokeilleen nuoren kanssa. On tämä huolten aikaa!
Vaikeaa tietä, mikä kuulu asiaan ja mikä on jo haitallista.. Täytyy pitää hyviä välejä ja toivoa hyvää ja antaa nuorelle fiilis, että mahdollisuudet on tulevaisuudessa vaikka mihin, vaikka nyt ahdistaa ja on vaikeaa. Toisaalta tietynlainen käytös kuuluukin nuoruuteen ja aivot ovat keskenkasvuiset, joten pitää myös sallia sitä teineilyä. Saisitteko kotona järjestettyä mitään yhteistä tekemistä? Ruoanlaittoa?Leffan katsomista? Pelailua? Sukulaisia kylään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo ole helppo tilanne teinillekkään ja ei kannata liikaa alkaa puhumaan hänelle sinun ahdistuneisuudesta. Tilanne on varmasti hänellekkin stressaava ja vielä kun pitää stressata siitä että aiheuttaa stressiä äitilleen niin stressitasot nousee pilviin.
Koita selvittää että onko hän masentunut.6
Mä koitan olla hienotunteinen ja olla ärsyttämättä, mutta mitä tehdä? Kuinka selvittää onko masentunut?
Vierailija kirjoitti:
Mä koitan olla hienotunteinen ja olla ärsyttämättä, mutta mitä tehdä? Kuinka selvittää onko masentunut?
Olen itse samassa tilanteessa kuin teinisi mutta olen vain hiukan vanhempi. Tiedän kokemuksesta että se on todella vaikea lähteä siitä tietokoneelta ulkomaailmaan jos elämä pyörii pääasiassa siellä eikä kavereitakaan ole yhtään. Näin vähäisen tiedon perusteella on varmaan turha vetää sen isompia johtopäätöksiä mistään mutta kyllähän nuo oireet masennukselta kuulostaa. Itse harkitsisin ajan varaamista esim. kouluterveydenhoitajalle.
On jotenkin niin hirveä asia ettei ole ainoatakaan kaveria, kun olisi se yksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä teininä oli kesälomissa just parhautta, kun sai vaan nukkua puolillepäivin ja loppuajan joko vaan lukea sängyssä kirjaa tai katsoa telkkaria.
Jos harrastaa online-pelaamista niin ainakin siinä tulee se ihmiskontakti kun chättäilee muitten pelaajien kanssa :)
age is just a number kirjoitti:
Mun mielestä teininä oli kesälomissa just parhautta, kun sai vaan nukkua puolillepäivin ja loppuajan joko vaan lukea sängyssä kirjaa tai katsoa telkkaria.
Jos harrastaa online-pelaamista niin ainakin siinä tulee se ihmiskontakti kun chättäilee muitten pelaajien kanssa :)
Me taas oltiin ulkona koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kone pois, puhelin pois ja ulos mars. Olet liian lepsu. Ei kukaan tule ketään kotoa noutamaan. Vai onko kasvamassa peräkammarinpojaksi? Vielä kuusikymppisenä asuu äitinsä nurkissa :D
Laita poika asioille esim. kauppaan, kioskille, tai jotain muuta tärkeää tai "tärkeää" asiaa toimittamaan. Käske leikata nurmikko (jos sellainen on) tai vastaavaa. Saa siinä samalla liikuntaa, päivänvaloa ja raitista ilmaa, jotka jo sinänsä piristävät, ja saa tuntea olevansa tärkeä perheen jäsen. Teini saattaa vaikuttaa vastahakoiselta, mutta voi olla salaa ihan mielissään voidessaan olla hyödyksi ja että äiti yleensä huomaa hänen olemassa olonsa. Liika hienotunteisuuskin ja "rauhaan jättäminen" voi olla huono juttu. Vaikea tietenkin sanoa, miten juuri sinun poikasi reagoisi, mutta kokeile sentään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olin muutama vuosi sitten huolissani pojastani ja hänen kaverittomuudestaan. Kuitenkin hänellä on aina ollut muutamia kavereita ja netin kautta myös ulkomaalaisia kavereita. Ehkä pojallasikin on netissä kavereita, joista et tiedä.
Nyt lukioikäisenä saanut varmaan parhaat kaverit ikinä, joiden kanssa ollaa n paljon yhteydessä. Minkäikäinen poikasi on? Olisiko naapureissa kavereita? Serkkuja? Eikä kaverin tarvi olla juuri samanikäinen kuin teinisi!
age is just a number kirjoitti:
Mun mielestä teininä oli kesälomissa just parhautta, kun sai vaan nukkua puolillepäivin ja loppuajan joko vaan lukea sängyssä kirjaa tai katsoa telkkaria.
Jos harrastaa online-pelaamista niin ainakin siinä tulee se ihmiskontakti kun chättäilee muitten pelaajien kanssa :)
Kiva, että sulla on ollut näin mutta oikeasti yhdistettynä ap:n pojan raskasmielisyyteen tuollainen elämäntapa kuulostaa aika pelottavalta. Jotta voi turvallisesti heittää kesäloman ajaksi tuollaisen kooma-laiskotteluvaiheen päälle, täytyy olla tietyt elämän peruspilarit kunnossa, kuten vakaa mielenterveys, ystävyyssuhteet, koulu/työ, suhde perheenjäseniin yms. Mutta jos mielenterveys rakoilee, ystäviä ei ole, ei opiskelu- tai työpaikkaa, ei juttele perheenjäsenien kanssa ja kaiket päivät on koneella niin silloin on kyseessä aikamoinen pommi ja syytäkin huolestua.
Mieti ap miten pojalla muuten menee koulussa, onko ollut poissaoloja? Kiinnostaako koulussa mikään? Työ/opisekelupaikkahaaveita? Mitä tekee netissä, onko siellä kavereita ja jos on niin minkälaista porukkaa? Jutteleeko teille vanhemmille mitään vai onko ihan erakoitunut? Pelaako jotain koneella? Antaako mennä mukaan seuraksi pelaamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
Mun mielestä teininä oli kesälomissa just parhautta, kun sai vaan nukkua puolillepäivin ja loppuajan joko vaan lukea sängyssä kirjaa tai katsoa telkkaria.
Jos harrastaa online-pelaamista niin ainakin siinä tulee se ihmiskontakti kun chättäilee muitten pelaajien kanssa :)
Kiva, että sulla on ollut näin mutta oikeasti yhdistettynä ap:n pojan raskasmielisyyteen tuollainen elämäntapa kuulostaa aika pelottavalta. Jotta voi turvallisesti heittää kesäloman ajaksi tuollaisen kooma-laiskotteluvaiheen päälle, täytyy olla tietyt elämän peruspilarit kunnossa, kuten vakaa mielenterveys, ystävyyssuhteet, koulu/työ, suhde perheenjäseniin yms. Mutta jos mielenterveys rakoilee, ystäviä ei ole, ei opiskelu- tai työpaikkaa, ei juttele perheenjäsenien kanssa ja kaiket päivät on koneella niin silloin on kyseessä aikamoinen pommi ja syytäkin huolestua.
Mieti ap miten pojalla muuten menee koulussa, onko ollut poissaoloja? Kiinnostaako koulussa mikään? Työ/opisekelupaikkahaaveita? Mitä tekee netissä, onko siellä kavereita ja jos on niin minkälaista porukkaa? Jutteleeko teille vanhemmille mitään vai onko ihan erakoitunut? Pelaako jotain koneella? Antaako mennä mukaan seuraksi pelaamaan?
Mä nyt itken ihan kun mä olen itsekin niin väsynyt ja huolestunut. Poika on 15-vuotias ja hänellä on taaperoiköinen sisarus joka vie kaikki mehuni. Koulu onneksi on sujunut melko hyvin, laskusuunta kylläkin numeroiden suhteen. Siellä tuntuu olevan porukoissa, mutta näin kesällä ei saa ketään tavoitettua ja kerran tässä häntä ulos patistellessani, huusi vain että kun ei mulla ole kavereita! Välillä jutellaan ja vakuuttaa olevansa ihan ok, mutta tuskinpa se mulle totuutta kertoisi. Isää ei ole, eikä muutakaan miestä läsnä.
Toi on kyllä paha juttu, että ei ole kavereita. Eivät ne nettipelien kaverit yleensä ole "oikeita", ellei nyt sitten miiteissä käy, mutta voi olla että introvertimpi ei tutustu netissäkään niin läheisesti keneenkään. Onko mikään uusi harrastus täysin poissuljettu vaihtoehto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä asutte, suurin piirtein? Meillä sama tilanne. Netissä pelaa jonkun kanssa.
Oisko sun paikkakunnalla niitä mieskavereita? Siis jonkun yhdistyksen tai seurakunnan.
Onko teinillä rahaa jotta pääsee matkustamaan bussilla/junalla kavereiden luokse? Ja onko hänellä rahaa osallistua kavereiden kanssa maksullisiin asioihin kuten leffassa käymiseen, hesessä syömiseen jne.? Jos ei niin silloin ei ole mikään ihme jos nuori istuu vain kotosalla.
Vierailija kirjoitti:
Onko teinillä rahaa jotta pääsee matkustamaan bussilla/junalla kavereiden luokse? Ja onko hänellä rahaa osallistua kavereiden kanssa maksullisiin asioihin kuten leffassa käymiseen, hesessä syömiseen jne.? Jos ei niin silloin ei ole mikään ihme jos nuori istuu vain kotosalla.
Tuollahan sanottiin, ettei hänellä ole kavereita. Ei siinä raha auta, kun ei ole ketään kenen luokse menisi.
Vierailija kirjoitti:
Laita poika asioille esim. kauppaan, kioskille, tai jotain muuta tärkeää tai "tärkeää" asiaa toimittamaan. Käske leikata nurmikko (jos sellainen on) tai vastaavaa. Saa siinä samalla liikuntaa, päivänvaloa ja raitista ilmaa, jotka jo sinänsä piristävät, ja saa tuntea olevansa tärkeä perheen jäsen. Teini saattaa vaikuttaa vastahakoiselta, mutta voi olla salaa ihan mielissään voidessaan olla hyödyksi ja että äiti yleensä huomaa hänen olemassa olonsa. Liika hienotunteisuuskin ja "rauhaan jättäminen" voi olla huono juttu. Vaikea tietenkin sanoa, miten juuri sinun poikasi reagoisi, mutta kokeile sentään.
Ei helvetti, että mä vihasin ruohonleikkuuta teininä ja vihaan vieläkin. Kaikkea muuta kuin piristävää
Pistä se kännykkä ja tietokone pannaan vaikka puoleksi vuodeksi ja kato mitä se alkaa kehittämään. ... En usko että jaksaa seinää tapittaa koko sen ajan.
Sokris kirjoitti:
Pistä se kännykkä ja tietokone pannaan vaikka puoleksi vuodeksi ja kato mitä se alkaa kehittämään. ... En usko että jaksaa seinää tapittaa koko sen ajan.
Mulla oli teininä viikon verran tietokone rikki kesällä niin luin vanhempien vanhan tietosanakirjasarjan läpi. En tiedä onko kauhean kehittävää
Alue: Aihe vapaa
Tiedätkö onko puhelimella yhteydessä kaveriin, kavereihin? Nykyisin monet nuoret pitävät aika aktiivisestikin yhteyttä muihin sosiaalisen median kautta. Toki olisi hyvä, jos näkisi livenäkin. Mutta et voi nyt paljon tehdä. Asiasta jatkuvasti huomauttaminen alkaa vain ahdistaa poikaa. Jos yrittäisia vaikka jotain pientä: kaupassakäyntiä, jonkin elokuvan katsomista yhdessä, ym.