Miten saa kelataksikyytejä?
Ei minulle ole ainakaan koskaan ehdotettu että kela kovarisi taksimatkojani. Miten noita ketaksimatkoja saa?
Tuli vaan mieleen kun tilaussysteemimuutoksiessa joku eläkeläismies oli tunnin yrittänyt tilata kelataksia vaimolleen, eikä ollut siinä onnistunut, vaan joutui lopulta ITSE viemään vaimonsa sairaalaan.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Ei minulle ole ainakaan koskaan ehdotettu että kela kovarisi taksimatkojani. Miten noita ketaksimatkoja saa?
Tuli vaan mieleen kun tilaussysteemimuutoksiessa joku eläkeläismies oli tunnin yrittänyt tilata kelataksia vaimolleen, eikä ollut siinä onnistunut, vaan joutui lopulta ITSE viemään vaimonsa sairaalaan.
Tämä on jotenkin surullista nyky-yhteiskunnassa. Itse ei oteta mitään vastuuta vaan "kyllä yhteiskunnan PITÄÄ huolehtia". Mielestäni sen pitää olla nimenomaan niin että ensisijainen vastuu on yksilöllä itsellään, ja lähipiirillä, ja yhteiskunta auttaa vasta jos ei PYSTY itse huolehtimaan. esimerkin kaltaisissa tilanteissa taksimatka ei pitäisi olla automaattisesti korvattavissa, vaan siinä pitäisi käyttää tapauskohtaista tarveharkintaa. Jos toinen on hyväkuntoinen eläkeläinen ja omistaa auton niin silloin ei mitään taksimatkoja korvattaisi.
No ei mitenkään enää, kiitos Bernerin.
Ihan oikeasti ap kadehdit sairaita ihmisiä?
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeasti ap kadehdit sairaita ihmisiä?
Ei kyse ole kadehtimisesta, vaan resurssien järjettömästä tuhlailusta. Niille apu, jotka sitä tarvitsee. Esimerkissähän ei ollut avulle tarvetta, kun on ollut puoliso ja auto.
Hoitopaikkaa voi pyytää kirjoittamaan lomakkeen, josta selviää, että henkilö tarvitsee taksikyydin hoitopaikkaan päästäkseen. Siihen merkitään myös, tarvitseeko potilas saattajaa. Aloittaja ei kertonut, miten pitkä matka naapureilla on sairaalaan, joku 200 kilometrin matka voi olla sille hyväkuntoiselle eläkeläisellekin liian rankka. En usko, että ap tietää niin tarkkaan, mikä naapurin oma terveydentila on.
Hoitopaikka voi myös arvioida kelataksin tarvetta, että ei se ihan automaattisesti tule jos ovat sitä mieltä että potilas pärjää vaikka yleisillä kulkuvälineillä. Ei niitä noin vain jaeta.
Aika nihkeitä niiden jaossa on tunnuttu olevan. Lapsella oli leikkaus siten että aamuseitsemältä piti olla sairaalassa ja koska minulla ei ole ajokorttia niin jouduimme menemään julkisilla ja päädyimme kulkemaan taksilla omaan piikkiin osan matkasta kun ei siihen aikaan kulkenutkaan busseja ihan noin vaan. Sama kotiinlähtiessä että vaikka lapsi oli aamulla nukutettuna niin eivät nähneet aiheelliseksi kirjoittaa lappua kelataksiin vaan bussilla vaan koska pysyi jaloillaan.
Toisaalta se kelataksin omavastuu on nykyisellään jo niin iso että sillä on merkitystä vain oikeasti pitkillä matkoilla.
Kyllä nyt leikkaukseen mennään ihan itse omin avuin. Teinin kanssa mentiin taksilla ja leikkauksen jälkeen ambulanssilla kotiin kun emme omista autoa. Eikä sekään tietenkään ilmainen ole. Miehen vakavan sairaskohtauksen jälkeen tulimme kotiin kela-taksilla. Omavastuu on kyllä sen verran suuri että normitaksi olisi ollu ihan saman hintainen.
Vanhuksia en nyt lähtisi kadehtimaan näissä.
Tiedän ihmisiä jotka käyttävät kelatakseja päästäkseen baariin ja takaisin kotiin. Yksi oli matkannut lähes 500km Kelan piikkiin taksilla päästäkseen johonkin mökille. Liikkuvat rollaattorilla kauppaan ja terkkariin ihan sujuvasti. Ei ole provo, vannon.
Matkaa voi olla pitkästi, meiltä keskussairaalaan on 120km, Tayssiin 20km. Vaikka vanhempani ajavat molemmat vielä, niin on vähän eri juttu käydä kaupassa 15km päässä tuttuja teitä kuin ajaa kauas sairaalaan, etsiä parkkipaikka ja maksaa se, kävellä tutkimusyksikköön. Ja samalla jännittää tutkimusta ja hoitoa ja niitäkin on joka lähtöön. Kumpikaan vanhemmistani ei ole sen kuntoinen, että pystyisi kuskaamaan itseään tai toistansa noin kauas, oman kylän terveyskeskuksessa käyvät kyllä labrassa sujuvasti.
Ovat siis käyttäneet kelataksia, koska kummallakin on sairaudet, joita seurataan ja kontrolloidaan keskus- ja yliopistollisessa sairaalassa. Nytpä vaan kelataksia ei saa, koska tällä seudulla ei ole riittävästi autoja. Itselläni on pieni lapsi ja toisen laskettu aika on ensi viikolla. Tällä viikolla olen ollut kerran kuskina sairaalaan, ensi viikolla olisi reissut sekä keskussairaalaan että Tayssiin. Pitää toivoa, että pulla menee pari viikkoa yli niinkuin edellinen. Jokainen voi kuvitella, millainen sirkus on liikenteessä, kun yksi sydänvikainen viedään tutkimuksiin ja saattamaan lähtee tämän viimeisillään paksuna oleva tytär kera uhmaikäisen ja mukaan otetaan vielä lievästi dementoitunut ja myöskin sydänsairas äitini viihdyttämään lasta hetkeksi parkkipaikkasirkuksen ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Hoitoon mennessä: liikkumisrajoite, huonot liikenneyhteydet, terveydentila. Kotiutus: samat kuin edellä, hoidon tai operaation jälkeinen epävakaus tai rasituksen välttäminen. Esteettömän ajoneuvon tarve, apuvälineen käyttö, saattotarve.
Minä sain syöpähoitoihin kela-taksin. Tosin joutui maksamaan joka kyydistä meno-paluu muistaakseni 25e siivu. Maksukatto oli muutama sata euroa ja sen jälkeen sai matkakortin jolla pääsi ilman. Tosin matkakortti kelalta myönnettiin tosi myöhässä (tottakai) ettei paljoa hyödyttänyt. Oltiin työttömiä ja kusessa kun syöpä iski. Taksi onneksi tuli ajoissa ja luotettavana - muuten olisi jättänyt hoidot kesken jos senkin kanssa olisi tullut ongelmia kun muutoinkin oli kamalaa painajaista silloin kaikki.
Leikkauksen jälkeen kotiin kelataksilla. 15 E maksat itse, loput kelakorvauksella
Vierailija kirjoitti:
Tiedän ihmisiä jotka käyttävät kelatakseja päästäkseen baariin ja takaisin kotiin. Yksi oli matkannut lähes 500km Kelan piikkiin taksilla päästäkseen johonkin mökille. Liikkuvat rollaattorilla kauppaan ja terkkariin ihan sujuvasti. Ei ole provo, vannon.
Se kelataksi ei vie asiakasta minnekään muualle kuin jonkun terveydenhoitolaitoksen pihaan, sillä ei pääse baariin eikä mökille. Erikseen on sitten sote-kyydit joita myöntää sosiaalihuolto ja niillä saa niihin oikeutettu kulkea mihin vain, paitsi ei lääkäriin koska sinne pitää mennä kela-taksilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitoon mennessä: liikkumisrajoite, huonot liikenneyhteydet, terveydentila. Kotiutus: samat kuin edellä, hoidon tai operaation jälkeinen epävakaus tai rasituksen välttäminen. Esteettömän ajoneuvon tarve, apuvälineen käyttö, saattotarve.
Minä sain syöpähoitoihin kela-taksin. Tosin joutui maksamaan joka kyydistä meno-paluu muistaakseni 25e siivu. Maksukatto oli muutama sata euroa ja sen jälkeen sai matkakortin jolla pääsi ilman. Tosin matkakortti kelalta myönnettiin tosi myöhässä (tottakai) ettei paljoa hyödyttänyt. Oltiin työttömiä ja kusessa kun syöpä iski. Taksi onneksi tuli ajoissa ja luotettavana - muuten olisi jättänyt hoidot kesken jos senkin kanssa olisi tullut ongelmia kun muutoinkin oli kamalaa painajaista silloin kaikki.
Toivottavasti voit hyvin nyt.
Invataksilla saa mennä myönnetyillä matkoilla minne tahtoo
Vierailija kirjoitti:
Invataksilla saa mennä myönnetyillä matkoilla minne tahtoo
Ensin pitää olla todistettu invaliditeetti että edes myöntävät, sitäpaitsi on nekin matkat kyllä rajoitettu määrä ja kilometri.
Miksi kadehditte hyvät ihmiset kela-taksikyytejä tarvitsevia? Sairaita ihmisiäkö pitää kadehtia? Ihan aikuisten oikeesti? Suurimalla osalla on sen verran vakavia sairauksia että voin vannoa ettei kukaan tesitä niitä ihan mielellään ottaisi. Yksikään ihminen ei halua olla vakavasti sairas, ymmärrättekö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Invataksilla saa mennä myönnetyillä matkoilla minne tahtoo
Ensin pitää olla todistettu invaliditeetti että edes myöntävät, sitäpaitsi on nekin matkat kyllä rajoitettu määrä ja kilometri.
Miksi kadehditte hyvät ihmiset kela-taksikyytejä tarvitsevia? Sairaita ihmisiäkö pitää kadehtia? Ihan aikuisten oikeesti? Suurimalla osalla on sen verran vakavia sairauksia että voin vannoa ettei kukaan tesitä niitä ihan mielellään ottaisi. Yksikään ihminen ei halua olla vakavasti sairas, ymmärrättekö?
Totta! Sille kadehtijalle tiedoksi, että Pk-seudulla invataksin käyttöoikeuden saanut saa esim. tänä vuonna 2 x 8 matkaa kuukaudessa, matkoja ei voi siirtää toiselle kuukaudelle eikä niitä saa lisää. Sopii miettiä, missä käy: kaupassa kerran viikossa, harrastaa ei voi mitään säännöllisesti, ehkä kerran kk:ssa kirjastossa tai uimahallissa, kerran kuukaudessa voin tavata vaikka yhtä ystävää ja käydä toisen kanssa kahvilla jne. Kaikki menemiset on suunniteltava kellonaikoja ja perilläoloa sekä taksin saamista ajatellen. Jokaista matkaa seurataan, etuuden saajalla on oltava ns. matkakortti ja matkat on tilattava palvelukeskuksesta. On kuule sen verran rankkaa jo pelkkä tämänkin byrokratian pyörittäminen usean eri sairauden ohella, että ihan saat tulla kokeilemaan minun asemaani vaikka vain kuukaudeksi! Ei taatusti kannata kadehtia. :/
Ei noita kelataksimatkoja jaella kenelle tahansa. Tyypillisesti kyseessä on heikosti liikkuva vanhus, rankat syöpähoidot, silmä- selkä- tmv. leikkauksesta kotiutuminen joka estää julkisten käytön.
Voin vakuuttaa, että kelataksioikeudelliset henkilöt luopuisivat mielellään edustaan parempaa terveyttä vastaan. Kelataksijärjestelmän tarkoitus on edes hieman helpottaa ihmisiä joiden elämä on varsin hankalaa terveydentilansa takia.
Kaupunkikortti-/sotekyydit ovat eri asia kuin kelakyydit, näitä myönnetään rajallinen määrä kuukaudessa esim. näkövammaisille ja vanhuksille. Kumpiakaan kyytioikeuksia ei kovin heppoisin perustein jaeta.
Ajoin ennen taksia ja kertaakaan ei tullut vastaan henkilöä joka jollakin tavalla väärinkäyttäisi systeemiä tai olisi saanut kyytioikeuden perusteettomasti.
Hoitoon mennessä: liikkumisrajoite, huonot liikenneyhteydet, terveydentila. Kotiutus: samat kuin edellä, hoidon tai operaation jälkeinen epävakaus tai rasituksen välttäminen. Esteettömän ajoneuvon tarve, apuvälineen käyttö, saattotarve.