Lue keskustelun säännöt.
Tuijottava katse - miten päästä eroon?
01.07.2018 |
Ihmiset ovat sanoneet että minulla on tuijottava katse (tiedän sen itsekin ja tiedän että minulla on haasteita sosiaalisessa kanssakäymisessä ja persoonallisuudessa ja mahdollisesti lievää aspergeriutta), mutta olen huomannut että toisten ihmisten kanssa puhuessaan, ihmiset kääntävät paljon katsettaan pois kun ottavat vuoronsa puhua. Kuuntelija voi siis huoletta "tuijottaa" toista ja sitten kun hän ottaa vuoronsa puhua, niin hän taas kääntää katsettaan pois.
Mutta minun kohdallani tapahtuu useasti niin, että alkaessaan puhua, toinen ei käännäkkään katsetta pois, vaan on ikään kuin itse se joka tuijottaa. Kun minulle on joskus huomauteltu tuosta tuijottavasta katseesta, niin aloin tekemään sillä tavalla, että rikon sitten itse pysyvän katsekontaktin, vilkaisemalla sivulle väillä kun toinen puhuu. Mutta olen huomannut että se tulkitaan sitten kiinnostuksen puutteena tai jonkinlaisena vuorovaikutuksen katkaisijana tms. Itse kyllä mielestäni kun on oma vuoroni puhua, niin rikon katsekontaktia suht normaalilla (?) tavalla.
Miten tästä voi päästä eroon? Viestinkö keskustellessa jotenkin sanattomasti toiselle poikkeuksellisen paljon jotain silloinkin kun toinen puhuu vai miksi muut tapittavat minua omalla vuorollaan selvästi enemmän kuin jotain toista kuuntelijaa keskimäärin?
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Tule minun kanssani opettelemaan katsekontaktia :D t. As-nainen
Oletko oppinut harjoittelemalla paremmaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä oon myös tuijotteleva, kukaan ei oo kyllä sanonut tästä mutta oon huomannut että katson muita silmiin paljon enemmän kuin he mua :D
Joko katsoo liikaa tai sitten liian vähän.
Mulla sama ongelma, ihmetellyt mistä johtuu. Katsonko liian syvälle silmiin, tunteeko vastapuoli ajatukseni, missä vika. Nykyään en niin välitä enää mutta huomaan sen kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tule minun kanssani opettelemaan katsekontaktia :D t. As-nainen
Oletko oppinut harjoittelemalla paremmaksi?
Oikeestaan en.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis katsot silmiin kun kaveri puhuu sinulle, ja kun sinä puhut hänelle niin katsot edelleen silmiin?
Itse teen ehkä niin että kuunnellessani katson silmiin aika intensiivisesti (ehkä hetkeksi harpaannun muualle , mutta sekin vain 1- sekuntti) , ja sitten kun mun vuoro tulee puhua niin katson alussa silmiin ja sitten kerron ja katselen samalla muuallekin, ja sitten taas silmiin jne.. xD
Ihme ongelmat meillä kaikilla: D:D:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koetko myös näkeväsi tuolloin enemmän vai onko kyse vain jähmettyneestä sisään päin katsomisesta?
Olisko ongelma ennemminkin tavassa katsoa? Saatko muutettua katseesi vähemmän intensiiviseksi, jotenkin lempeämmäksi? Sitä voisi varmaan harjoitella ihan itsekseen peilin edessä. Luulisi, että sellainen ei ahdista keskustelukumppania.
Tule minun kanssani opettelemaan katsekontaktia :D t. As-nainen