Kun toinen ei reagoi..

Olen sairastellut paljon viimeisen 15vuoden aikana. Muutaman viime vuoden sisällä olen saanut useammankin diagnoosin, jotka yhdessä selittävät esimerkiksi vuosia jatkuneet kivut, väsymyksen, päänsäryn, aivan kaiken!
En ole kova valittamaan vaan pikemminkin se jolle muut ovat aina tulleet huoliaan kertomaan. Minua on sanottu hyväksi kuuntelijaksi.

Nyt viimeisten vuosien aikana olen toden teolla herännyt siihen että toiset ihmiset eivät reagoi sanomisiini useinkaan mitenkään.

Varsinkin näiden diagnoosien myötä olen ihmetellyt ihmisten reaktioita. Todella monet diagnooseistani kertomani ja vaikkapa yhteisissä viestiketjuissa kirjoittamani asiat käytännössä katsoen ohitetaan aivan kuin en olisi niitä kertonut.
Osan ihmisistä kohdalla loistaa täydellinen piittaamattomuus, ei mitään reaktiota.
Kuitenkin näissä keskusteluissa käydään läpi päivittäin suurimmaksi osaksi heidän asioitaan, huoliaan ja murheitaan.. Sius päivittäin jakavat omia asioitaan ja huomaan viesteineni jääväni usein täysin ilman mitään reaktioita. Kuin olisi ilmaa.

Alkaa tuntua että oma tehtävä tässä joukossa on toisten huolien ja murheiden kuuntelu ilman todellista vastakaikua. Tuo edellinen lause tiiviisti kyllä kaikki tunteet.