Ymmärrätkö luusereita?
Pystytkö asettamaan itsesi heidän asemaansa?
Tunnetko empatiaa?
Vai karsastatko itsesääliä ja toimettomuutta?
Tunnetko yhtään luuseria?
Kommentit (21)
Ymmärrän ja tunnen, mutta eipä se itsesääliin käpertyminen ketään auta, eikä tilannetta muuta.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ja tunnen, mutta eipä se itsesääliin käpertyminen ketään auta, eikä tilannetta muuta.
Oletko siis sitä mieltä, että luuseri voi aina muuttua normaaliksi ihmiseksi oli elämä miten pahasti epäonnistunut tahansa?
ap
Vierailija kirjoitti:
See vähään riippuu. Esiiim jos kortinpeluuuss tekeee itsestäään luuserin niiin sitähän voi silllä msineellla saavutttaa vaikka mitä kun iskee oikeaaan saumaaan.
Laitan sinut siis kategoriaan: en ymmärrä luuseria.
ap
Mua haukutaan luuseriksi. Mä en ole mielestäni luuseri enkä ryve itsesäälissä, mutta tiedostan miksi olen sellainen kun olen ja itse en ole voinut siihen vaikuttaa. Saan kantaa muiden tekemisten seuraamukset läpi elämän. Sillä kasvatuksella, lapsuudella ja lapsuuden kokemuksilla vaan nyt tuppaa olemaan suuren suuri merkitys millanen ihmisestä aikuisena tulee. Mielensairaudet ovat tosia eivät huuhaata. Terve olin kun synnyin, maailma ja etenkin "terveet" aikuiset teki ja kasvatti musta sairaan omilla teoillaan. Sitten haukutaan luuseriksi kelaten, että se auttaa asiaa jotenkin.
Vierailija kirjoitti:
Mua haukutaan luuseriksi. Mä en ole mielestäni luuseri enkä ryve itsesäälissä, mutta tiedostan miksi olen sellainen kun olen ja itse en ole voinut siihen vaikuttaa. Saan kantaa muiden tekemisten seuraamukset läpi elämän. Sillä kasvatuksella, lapsuudella ja lapsuuden kokemuksilla vaan nyt tuppaa olemaan suuren suuri merkitys millanen ihmisestä aikuisena tulee. Mielensairaudet ovat tosia eivät huuhaata. Terve olin kun synnyin, maailma ja etenkin "terveet" aikuiset teki ja kasvatti musta sairaan omilla teoillaan. Sitten haukutaan luuseriksi kelaten, että se auttaa asiaa jotenkin.
Jos et oo, niin miksi haukkuminen haittaa sua? Meet vain rinta pystyssä eteenpäin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Joo, olen itse.
Kertoisitko lisää? Ymmärtääkö ihmiset sua?
ap
Vierailija kirjoitti:
Mua haukutaan luuseriksi. Mä en ole mielestäni luuseri enkä ryve itsesäälissä, mutta tiedostan miksi olen sellainen kun olen ja itse en ole voinut siihen vaikuttaa. Saan kantaa muiden tekemisten seuraamukset läpi elämän. Sillä kasvatuksella, lapsuudella ja lapsuuden kokemuksilla vaan nyt tuppaa olemaan suuren suuri merkitys millanen ihmisestä aikuisena tulee. Mielensairaudet ovat tosia eivät huuhaata. Terve olin kun synnyin, maailma ja etenkin "terveet" aikuiset teki ja kasvatti musta sairaan omilla teoillaan. Sitten haukutaan luuseriksi kelaten, että se auttaa asiaa jotenkin.
Jos joku on eri mieltä niin hakatkaa omaa lastanne verille 10 vuoden ajan, pitkäkää nälässä, nöyryyttäkää, alistakaa, eristäkää. Koulukiusatkaa, syrjikää, haukkukaa koko peruskoulun ajan. Raiskatkaa pari kertaa. Hylätkää yks toisensa jälkeen. Väheksykää. Riepotelkaa lastensuojelussa. Voin taata ettei kenestäkään tule tervettä tuolla tavalla. Miettikää ketä, missä ja millon luusereiksi haukutte, apinat.
Olis kiva olla asunut koko ikänsä ulkomailla. Niissä ihmisiä ei jaotella. Parempi mielenterveys seurauksena. Ei ulkomailla ihmisiä kiinnosta, mitä tekee työkseen jne.. Suomi on outo paikka tässä suhteessa.
tunnen. ap on internetin kuuluisin luuseri, joka päivät pitkät tekee luuserikyselyjä ja yrittää matkia häntä fiksumpia. grow u p boy. ai niin, mutta mentaalikääpiöille ei pidä vttuilla.
Vierailija kirjoitti:
Olis kiva olla asunut koko ikänsä ulkomailla. Niissä ihmisiä ei jaotella. Parempi mielenterveys seurauksena. Ei ulkomailla ihmisiä kiinnosta, mitä tekee työkseen jne.. Suomi on outo paikka tässä suhteessa.
En pidä työssäkäyvää luuserina.
ap
Vierailija kirjoitti:
miksi ymmärtäisin?
Niin, miksi? Tätä tässä vähän yritetään selvittää.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua haukutaan luuseriksi. Mä en ole mielestäni luuseri enkä ryve itsesäälissä, mutta tiedostan miksi olen sellainen kun olen ja itse en ole voinut siihen vaikuttaa. Saan kantaa muiden tekemisten seuraamukset läpi elämän. Sillä kasvatuksella, lapsuudella ja lapsuuden kokemuksilla vaan nyt tuppaa olemaan suuren suuri merkitys millanen ihmisestä aikuisena tulee. Mielensairaudet ovat tosia eivät huuhaata. Terve olin kun synnyin, maailma ja etenkin "terveet" aikuiset teki ja kasvatti musta sairaan omilla teoillaan. Sitten haukutaan luuseriksi kelaten, että se auttaa asiaa jotenkin.
Jos joku on eri mieltä niin hakatkaa omaa lastanne verille 10 vuoden ajan, pitkäkää nälässä, nöyryyttäkää, alistakaa, eristäkää. Koulukiusatkaa, syrjikää, haukkukaa koko peruskoulun ajan. Raiskatkaa pari kertaa. Hylätkää yks toisensa jälkeen. Väheksykää. Riepotelkaa lastensuojelussa. Voin taata ettei kenestäkään tule tervettä tuolla tavalla. Miettikää ketä, missä ja millon luusereiksi haukutte, apinat.
Kaikki tollasta kokeneet ei ole vain mielettömiä selviytyjiä vaan voittajia sanan kaikessa merkityksessä. ei puhettakaan luuseriusta, päinvastoin. Ikuinen tsemppi teille ja kaikille lempeämpääkin polkua kulkeneille
ja te jotka olette saaneet "paremmat kortit" pelissä, olkaa tekin iloisia siitä että sellainen polku tuli aloitettua. Siihen on oikeus ei tarvitse tehdä mitään ansaitakseen hyvät lähtökohdat elämään. Kukaan ei valitse mihin syntyy. Siinä mielessä kaikki on sattumaa, kohtalo ja arpapeliä.
Olen luuseri. Kaikki emme voi olla voittajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, olen itse.
Kertoisitko lisää? Ymmärtääkö ihmiset sua?
ap
Jätin lukion kesken enkä ole nyt kuuteen vuoteen tehnyt mitään. En ole edes yrittänyt tehdä mitään. Mt-ongelmiakaan ei ole, joten olen vain laiska. En usko että mua ymmärretään, en kyllä ole hirveästi kuullut mitään kommentteja (ehkä siksi että en ole kovin paljoa ihmisten kanssa tekemisissä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, olen itse.
Kertoisitko lisää? Ymmärtääkö ihmiset sua?
ap
Jätin lukion kesken enkä ole nyt kuuteen vuoteen tehnyt mitään. En ole edes yrittänyt tehdä mitään. Mt-ongelmiakaan ei ole, joten olen vain laiska. En usko että mua ymmärretään, en kyllä ole hirveästi kuullut mitään kommentteja (ehkä siksi että en ole kovin paljoa ihmisten kanssa tekemisissä).
Kuulostaa tutulta. Mä uskon, että muut ihmiset kyllä tuomitsevat mut, mutta eivät vain viitsi sanoa.
ap
Minusta olisi pitänyt kaikkien arvostelujen mukaan tulla oikein kunnon luuseri, mutta vaan kun ei tullut! Päätin jo nuorena että p-kele teille näytän!
Minua yritettiin oikein joukolla talloa sinne pohjamutiin, niin kotoa kuin koulusta. Muuta kuullutkaan kuin että sinusta ei koskaan mitään tule.
En saanut opiskella koska olin toivoton ja tyhmä. Siispä aloin opiskella työn ohessa kun muutin kotoa. Kävin parikin iltakurssia ja koulua. Aluksi olin naimisissa ja siis sain apua lasten hoidossa, myöhemmin erosin mutta mies piti lapsia jos olin illalla koulussa. Oli se suvulle katkera paikka kun valmistuin!
Hain heti uuden alani töitä, melkein kyynärpäätekniikalla. Sain sijaisuuksia ja niihin tartuin. Kaikki kelpasi. Siitä ylöspäin hilasin itseäni koska yrityksen halu oli kova. Sain vakiviran. Elämä alkoi hymyillä. Lapseni olen opettanut että kaikki on mahdollista. Jos ei yhdellä tavalla niin sitten toisella.
Itsesääli ja avuttomuus ärsyttää niin tavattomasti! Ihminen pystyy aina parantamaan olosuhteitaan, aina! Ja sitten taas lisää ja aina vaan eteenpäin! Jos ei pääse kalifiksi kalifin paikalle, niin ojankaivajaksikaan ei tarvitse jäädä!
See vähään riippuu. Esiiim jos kortinpeluuuss tekeee itsestäään luuserin niiin sitähän voi silllä msineellla saavutttaa vaikka mitä kun iskee oikeaaan saumaaan.