Oletko ottanut itseäsi niskasta kiinni ja muuttanut elämäsi suuntaa, teet mistä olet haaveillut?
Itselläni on monta toteutumatonta haavetta jotka liittyy parisuhteeseen, ystäviin, kotiin, harrastuksiin tai työhön. En vain saa itseäni uskomaan niihin ja vain toteuttamaan! Osassa tietysti esteenä on raha. Osassa usko itseensä. Alkaa ikä tulla pian vastaan, 45v. esim. uran suhteen. Vai tuleeko? Onko teillä palstailijoilla kokemuksia kun olette antaneet jossittelulle kenkää ja vaan alkaneet toteuttamaan? Onko lähimmäisiltä tullut vastustusta tai ihmettelyä? Itse olen esim. huomannut kun perustin yrityksen ei oikein lähipiiristä tullut kannustusta vaikka nyt olen elättänyt itseni ja perheeni sillä jo kymmenen vuotta. Varsinkin kun yrityksessä tulee vastoinkäymisiä useampi sukulainen on kehottanut laittamaan pillit pussiin. Siis luovuttaa noin vain?? Ei kuulu minun luonteeseeni. Paljon olisi asioita joita haluaisin vielä toteuttaa mutta lähipiiri (varsinkin mies) pistää heti hanttiin tai väheksyy tekemisiäni. Pitäisikö vain kuunnella omaa intuitiotani? Tietysti perhekin täytyy ottaa huomioon mutta täytyy tässä alkaa itseäkin ajattelemaan ettei tarvitse kiikkustuolissa sitten katua. Lukisin mielelläni teidän kokemuksistanne😊
No mä oon aina ollut tommonen, et teen ja meen eteenpäin.
Sairastuminen muutti aikalailla kaiken.
Koen, et mua pidettiin sen takia laiskana ja ikävänä.
Ei ollut mtn et otan itteeni niskasta kiinni, vaan pakollinen huono jakso elämässä, mitä inhosin niin paljon.
En kyllä oo yritystä perustamassa, mut alkais terveys kohentua, et sais vihdoin jatkaa elämää siitä mihin se jäi..