Lue keskustelun säännöt.
Onko lasten pieni ikäero jokin ylpeilyn aihe?
27.11.2007 |
Kun pitää korostaa, että näillä meidän tytöillähän on vaan reilut 1,5-vuotta ikäeroa. (Tämä siis esimerkki vaan.) Ja sitten on niin rankkaa. Jos ikäero taas on vaikkapa yli kolme vuotta, niin sittenkö vanhemmat pääsevät liian helpolla, siitäkö on kyse?
Kommentit (8)
Vrt. kaksoset. Mutta toinen on etevämpi jossain taidoissa, mutta järkeä ei vaan yhtään enempää päässä. Ja sylin ja huomion tarve niin samankaltaista yhä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei siitä saisi mainita? Kun se vaan on niin. Outo ajatus tuo että isommalla ikäerolla vanhemmat pääsevät LIIAN helpolla. Onko joku sulle sanonut niin?
Että ovat aivan itse valinneet sen rankkuuden niin ovat niin hienoja vanhempia.
Vierailija:
Miksei siitä saisi mainita? Kun se vaan on niin. Outo ajatus tuo että isommalla ikäerolla vanhemmat pääsevät LIIAN helpolla. Onko joku sulle sanonut niin?
koko ajan. Lapset tappelee keskeneeän, ja äiti huutaa lapsilleen tai puhuu erittäin inhottavalla äänensävyllä koko ajan. Minusta tuossa tapauksessa ei ole mitään aihetta ylpeilyyn.
on äiti joka on tehnyt abortin sillä perusteella että on tulossa liian pieni ikäero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitäpaitsi en kyllä ole kokenut lasteni pientä ikäeroa mitenkään erityisen rankaksi. Lapset nyt vaan sattuivat syntymään tuolla ikäerolla enkä ymmärrä miksi sillä pitäisi ylpeillä.
Meillä lapsilla pikkuisen yli 1v ikäeroa ja mielestäni meille ihan hyvä juttu. Kyllä usein joudun ikäerosta mainitsemaan, siis siksi että ihmiset sitä kyselevät. Meillä esikoinen nimittäin pienikokoinen ja kuopus iso ikäisekseen eli nyt 3vja 4v heitä luullaan yleisesti kaksosiksi.
Tuosta arjen raskaudesta en osaa sanoa, omaa kokemusta ei ole kuin tästä ikäerosta. Onhan siinä omat juttunsa kun vauvan syntyessä esikoinenkin on yhä " vauva" mutta en sitä mitenkään erityisen raskaana pitänyt. Esikoinen oli rauhallinen lapsi ja monesti muiden äitien kanssa kanssa jutellessa tuntuu että pääsin helpommallakin kuin ne joiden esikoinen kakksosen syntyessä oli pahimmassa uhmaiässä. Mutta siis tuo raskaus on niin subjektiivista ettei sitä voida oikein vertailla. Jokaisella on oikeus valittaa enkä jaksa vetää hernettä nenuun toisten ongelmista.
Tietysti ongelmat eri ikäeroilla on erilaiset ja ehkä pienellä ikäerolla lapset saanut joutuu joskus toisten neuvoja kuunnellessa toteamaan ettei meillä tuo toimi kun esikoinen on liian pieni. Ehkä isommalla ikäerolla lapsensa saanut ei osaa nähdä asioita sellaisena kuin ne pienellä ikäerolla ovat (ja sama toisinpäin).
sitä helpommalla ehkä pääsee jos isompi ikäero- hetkellisesti. Mutta kun pieni ikäero lapsista seuraa toisilleen. Ainakin meillä. Tuolla nuo leikkivät keskenään kuin parhaat kaverit. Ja ikäeroa se puolitoista vuotta...En tosin ole koskaan halunnut isolla ikäerolla- kun siinä jää se sisaruus aika varjoon. Ihan eri jutut... Ja en jaksaisi aloittaa aina rumbaa uudelleen- näin helpompaa- kerta rysäys =)
Ja toisaalta tuo on kyllä lapsista kiinni onko rankkaa vai ei. Ja vanhempien jaksamisesta. Ei saa yleistää. Toiset menee helpolla eikä ole yhtään haastavia kun taas toiset on.