Miksi et ole (vanhoillis)lestadiolainen?
Kommentit (36)
Koska en ole hullu ja usko satuolentoihin.
Täällä itäisessä Suomessa ei ihan kauheesti lessuja ole, joten olen säästynyt sen vaikutukselta. Onneksi. Minun uskoni on iloista, vapauteen perustuvaa. En tykkää lokeroida itseäni muuksi kuin uskovaiseksi, Jumalan omaksi. Mutta jos on pakko, niin uskoni pohjana on evl, höystettynä iloisella viidesläisellä herätyksellä sekä syvällisellä körttiläisellä vivahteella.
Koska en usko kuten he uskovat.
Harmittaa kyllä, koska muuten voisin ollakin ja pidän pääsääntöisesti heidän kulttuuristaan, mutta en koskaan uskonut enkä jakanut heidän syntikäsitystään, vaikka monet niistä (vanhoillislestadiolaisten synneistä) ovatkin ihan hyviä ja perusteltuja.
Luin teini-ikäisenä Raamatun, enkä usko siihenkään.
Ateistikaan en tosin ole.
T: lestaperheessä kasvanut
Olen syntynyt ei-lestadiolaiseen sukuun. Muuta syytä ei tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Täällä itäisessä Suomessa ei ihan kauheesti lessuja ole, joten olen säästynyt sen vaikutukselta. Onneksi. Minun uskoni on iloista, vapauteen perustuvaa. En tykkää lokeroida itseäni muuksi kuin uskovaiseksi, Jumalan omaksi. Mutta jos on pakko, niin uskoni pohjana on evl, höystettynä iloisella viidesläisellä herätyksellä sekä syvällisellä körttiläisellä vivahteella.
Itäisessä Suomessa et välttämättä tunnistakaan lestadiolaista, jos käsityksesi heistä on sama kuin yleisesti.
Lestadiolaisuudessa on tiettyjä maantieteellisiä vivahde-eroja, ja siinä missä Pohjois-Pohjanmaalla asuu Suomen konservatiivisimmat lestat, asuu idässä monesti liberaaleimmat.
Esim. Oulunsalolainen yrittäjä ja joensuulainen viherpappi ovat aika erilaisia, vaikka molemmat ovatkin lestadiolaisia.
Eli vaikkapa Joensuussa lestadiolaisten vaikutus ei olekaan samanlainen kuin siellä Oulunsalossa.
Lestadiolaisissakin on alueellisia eroja ja lisäksi omat piirinsä, joka paikkakunnalla on omat konservatiivit ja liberaalit, lisäksi valtaosa jotain siitä väliltä.
Kuinka muuten lestadiolaisiksi tullaan?
Pitääkö rekisteröityä johonkin (seurakuntaan? yhdistykseen? muualle/mihin?) vai riittääkö, että esimerkiksi minä nyt päätän olevani lestadiolainen ja siinä se?
Vierailija kirjoitti:
Kuinka muuten lestadiolaisiksi tullaan?
Pitääkö rekisteröityä johonkin (seurakuntaan? yhdistykseen? muualle/mihin?) vai riittääkö, että esimerkiksi minä nyt päätän olevani lestadiolainen ja siinä se?
Pitää vannoa uskollisuutta SRK:lle (ja nyt en tarkoita seurakuntaa).
Vierailija kirjoitti:
Kuinka muuten lestadiolaisiksi tullaan?
Pitääkö rekisteröityä johonkin (seurakuntaan? yhdistykseen? muualle/mihin?) vai riittääkö, että esimerkiksi minä nyt päätän olevani lestadiolainen ja siinä se?
Tunnet itsesi syntiseksi ja lestadiolainen julistaa sinulle syntisi anteeksi.
En ole syntynyt sellaiseen sukuun ja aivopesty.
Näin seudulla asuvana tiedänkin jotain lahkosta.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka muuten lestadiolaisiksi tullaan?
Pitääkö rekisteröityä johonkin (seurakuntaan? yhdistykseen? muualle/mihin?) vai riittääkö, että esimerkiksi minä nyt päätän olevani lestadiolainen ja siinä se?
Menet lähimmälle Rauhanyhdistykselle, tutustut siellä ihmisiin ja kerrot kiinnostuksestasi heidän uskoaan kohtaan, kyselet paljon ja käyt heidän riennoissa, kylästelet ym. ja jossain vaiheessa joku kysyy haluaisitko uskoa ja vastaat siihen sitten kyllä, johon saat synninpäästön ja olet sitten lestadiolainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka muuten lestadiolaisiksi tullaan?
Pitääkö rekisteröityä johonkin (seurakuntaan? yhdistykseen? muualle/mihin?) vai riittääkö, että esimerkiksi minä nyt päätän olevani lestadiolainen ja siinä se?
Tunnet itsesi syntiseksi ja lestadiolainen julistaa sinulle syntisi anteeksi.
Okei, kiitos. En kyllä tunne itseäni yhtään syntiseksi, mutta olisihan se kiva saada mahdolliset tulevat synnit anteeksi. Sitä en kyllä keksi, mistä sen lestadiolaisen tähän hätään löytäisin, paikkakunnallani ei tietääkseni ole yhtäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka muuten lestadiolaisiksi tullaan?
Pitääkö rekisteröityä johonkin (seurakuntaan? yhdistykseen? muualle/mihin?) vai riittääkö, että esimerkiksi minä nyt päätän olevani lestadiolainen ja siinä se?
Menet lähimmälle Rauhanyhdistykselle, tutustut siellä ihmisiin ja kerrot kiinnostuksestasi heidän uskoaan kohtaan, kyselet paljon ja käyt heidän riennoissa, kylästelet ym. ja jossain vaiheessa joku kysyy haluaisitko uskoa ja vastaat siihen sitten kyllä, johon saat synninpäästön ja olet sitten lestadiolainen.
Uskoa mihin? Siihen Lars Leeviinkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka muuten lestadiolaisiksi tullaan?
Pitääkö rekisteröityä johonkin (seurakuntaan? yhdistykseen? muualle/mihin?) vai riittääkö, että esimerkiksi minä nyt päätän olevani lestadiolainen ja siinä se?
Tunnet itsesi syntiseksi ja lestadiolainen julistaa sinulle syntisi anteeksi.
Ei kuka tahansa lestadiolainen vaan puhuja, ja nimenomaan "Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä, kaikki synnit anteeksi". Sitten kun vielä käy aktiivisesti seuroissa (tavalliset ja suviseurat) ja noudattaa sääntökirjaa (esim. tv, ehkäisy ja meikkaus kielletty) niin on vapaa käyttämään sanontaa "Jumalan terve" tavatessaan toisia lestadiolaisia, mikä on sisäpiiriin kuulumisen merkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka muuten lestadiolaisiksi tullaan?
Pitääkö rekisteröityä johonkin (seurakuntaan? yhdistykseen? muualle/mihin?) vai riittääkö, että esimerkiksi minä nyt päätän olevani lestadiolainen ja siinä se?
Tunnet itsesi syntiseksi ja lestadiolainen julistaa sinulle syntisi anteeksi.
Okei, kiitos. En kyllä tunne itseäni yhtään syntiseksi, mutta olisihan se kiva saada mahdolliset tulevat synnit anteeksi. Sitä en kyllä keksi, mistä sen lestadiolaisen tähän hätään löytäisin, paikkakunnallani ei tietääkseni ole yhtäkään.
Ei tulevia syntejä pyydetä anteeksi, vaan menneitä.
Tulevien syntien varalta voi rukoilla varjelusta.:D
En enää usko meikkaamisen, maallisen musiikin, teatterin jne. vievän taivaspaikan. En vain jaksa enää uskoa siihen, että pinnalliset asiat ratkaisisi.
Enkä enää halua olla mukana yhteisössä, jossa suurin osa -etenkin nuoremmista - ovat erittäin kaksinaamaisia. Ollaan uskovaisia, mutta koko ajan tehdään asioita siinä rajan tuntumassa esittäen, ettei niitä asioita kuitenkaan tehdä. Lapset eivät saa osallistua koulun teatteriretkiin, konsertteihin, mutta kotona kuitenkin katsellaan ja kuunnellaan mitä vain.
Ei halua olla mukana tuollaisessa.
koska en oo samaa mieltä niiden näkemysten ja elämäntyylin kanssa.
Koska en usko jumaliin.