Miten olen kerännyt ystävikseni vain kermaperseitä?

Vierailija kirjoitti:

Mistä saisi tavallisia ihmisiä? Olen itse kuitenkin sellainen. Normitulotaso, asuminen, vapaa-ajanvietto, yritän ymmärtää, että maailmassa on muitakin kuin minä ja minun tarpeeni.

Parhaat kaverini ovat kaikki rikkaisiin perheisiin syntyneitä, rahaa riittää, käydään ulkomailla monta kertaa lomailemassa, ostetaan ja ostetaan lisää koko ajan. Ei yhtään mietitä, että maailma tuhoutuu ja itse voisi tehdä sen eteen jotain. "Haluan ostaa Louis Vuittonin ja kyllä mä olen sen ansainnut" Nämä ihmiset on ollut vuosikymmeniä mun ystävinä, mutta jotenkin nyt mun silmät on auennut, enkä jaksa enää katsella ja kuunnella ihmisiä, joiden maailma pyörii vain oman navan ympärillä. Niille on turha puhua nälänhädästä tai ilmastonmuutoksesta. Ne miettii, että onko vauvanpeitto oikean sävyinen vai pitääkö pyytää mummin kutomaan vielä yksi, koska toi sininen ei sovi huoneen verhoihin. Tai miksi värikartat on Suomessa niin huonoja, joten täytyy tilata ne Ruotsista ja maalit sitten kanssa, että saadaan oikea sävy käytävän seinään.

Ne on ensimmäisen polven rikkaita?

Tutustu vapaaehtoisiin hyväntekeväisyysjärjestöissä.

Olemalla positiivisempi ihminen? Joku tuossa seurassa on sinua kiehtonut. Oletko itse muuttunut?

Joko käyt läpi syvällisempää muutosta arvomaailmassasi tai sitten olet masentunut, kun näet ystäväsi noin kriittisessä valossa. Tai ehkä molempia samanaikaisesti.

Hakeudu sivistyneiden ihmisten seuraan. Raha ja kuluttaminen ovat henkisesti köyhien ihmisten puuhaa.

Revi iloa siitä, että nuo kuolevat ensin zombi-invaasiossa.

Oletko pohjimmiltasi kateellinen toisten varallisuudesta ja naamioit sen noin?

Vierailija kirjoitti:

Hakeudu sivistyneiden ihmisten seuraan. Raha ja kuluttaminen ovat henkisesti köyhien ihmisten puuhaa.

Nämä ihmiset on ainakin virallisesti sivistyneitä. Kaikki käyneet yliopiston ja valmistuneet akateemisiin ammatteihin. Siksi olen heidän kanssaan aikoinaan ystävystynytkin, että opiskelimme yhdessä ja jaoimme samaa kokemusta. Osuimme samoille luennoille, jossa piti tehdä ryhmiä ja bongasimme toisemme. He näyttivät normaaleilta, siististi pukeutuvilta, avoimilta, helposti lähestyttäviltä. Olisi pitänyt valita toisin?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hakeudu sivistyneiden ihmisten seuraan. Raha ja kuluttaminen ovat henkisesti köyhien ihmisten puuhaa.

Nämä ihmiset on ainakin virallisesti sivistyneitä. Kaikki käyneet yliopiston ja valmistuneet akateemisiin ammatteihin. Siksi olen heidän kanssaan aikoinaan ystävystynytkin, että opiskelimme yhdessä ja jaoimme samaa kokemusta. Osuimme samoille luennoille, jossa piti tehdä ryhmiä ja bongasimme toisemme. He näyttivät normaaleilta, siististi pukeutuvilta, avoimilta, helposti lähestyttäviltä. Olisi pitänyt valita toisin?

Ap

Aika monet ihmiset ovat melko pinnallisia. Yhteinen opiskeluala ei ole mikään syvällinen yhteys välillänne. Ei kaikista työkavereistakaan tule sydänystäviä!

Hassu aloitus. Tässä ilmeisesti joku markkinointia pääaineenaan opiskellut kauppatieteiden maisteri tai vastaava itkee sitä, että opiskeluaikaiset kaverit ovatkin pinnallisia. Mikä yllätys, todellakin!

Voi miten tuttua! Itse olen vain ns. "rippikoulun käynyt ja rokotettu". Lähes kaikki serkkuni tai muut sukulaiseni ovat yliopisto- ja korkeakoulun käyneitä ja joku jopa väitellyt tohtoriksikin asti.

Erään kerran tapasin serkkuni (naispuolisen ekonomin) asuinalueeni puistopolulla, en tiennyt että hänkin asui samalla alueella. No, moikattiin ja juteltiin niitä näitä ja vaihdettiin puhelinnumeroita. Minä sitten sivistymättömyyttäni kysyin, että voitaisiinko lähteä vaikka uimaan tekstiviestillä jonkin ajan päästä. Vastausta ei kuulunut. Tuli kyllä hyvin selväksi, että olemme eri sosiaaliluokista ja meidän ei ole sopivaa seurustella keskenämme.

Minusta he kuulostavat aika tavallisilta ihmisiltä noiden esimerkkien perusteella. Ei vaikka sisustuksen värimaailman miettiminen tarkoita sitä, etteikö henkilö miettisi ollenkaan maailman menoa. Hän vain yrittää elää omaa pientä elämäänsä siinä sivussa ja kaikesta huolimatta.

Mitä tarkoitit tuolla "siististi pukeutuneita"? Jotenkin keskivertoa siistimminkö?

Vierailija kirjoitti:

Minusta he kuulostavat aika tavallisilta ihmisiltä noiden esimerkkien perusteella. Ei vaikka sisustuksen värimaailman miettiminen tarkoita sitä, etteikö henkilö miettisi ollenkaan maailman menoa. Hän vain yrittää elää omaa pientä elämäänsä siinä sivussa ja kaikesta huolimatta.

Kyse onkin siitä, että masentunut ihminen kokee asioiden olevan joko tai. Hän ei hahmota sitä, että sama ihminen voi olla sekä pinnallinen että syvällinen, täysin hetkestä riippuen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta he kuulostavat aika tavallisilta ihmisiltä noiden esimerkkien perusteella. Ei vaikka sisustuksen värimaailman miettiminen tarkoita sitä, etteikö henkilö miettisi ollenkaan maailman menoa. Hän vain yrittää elää omaa pientä elämäänsä siinä sivussa ja kaikesta huolimatta.

Kyse onkin siitä, että masentunut ihminen kokee asioiden olevan joko tai. Hän ei hahmota sitä, että sama ihminen voi olla sekä pinnallinen että syvällinen, täysin hetkestä riippuen.

No mielestäni en ole mitenkään masentunut. Esimerkkini maaleista liittyy siihen, että kyllä Suomestakin löytyy käytäviin sopivia maaleja, ei aina tarvitse Ruotsiin asti mennä....

Ja syvällisiä ei voi puhua, koska he eivät tartu niihin. Aiheet sivuutetaan hiljaa ja jatketaan siitä, että onko Boknäsillä jo kesäale.

Ja en ole lukenut kauppatieteitä, niin hölmö sentään.

Ap.

Hyvä kun kuluttavat ja ostavat. Mikäli nämä(kin) ihmiset luopuisivat siitä kuuluisasta kulurakenteestaan koko talous romahtaisi. Antaa ostaa ja kuluttaa tavaroita, näin maailma pyörii. Tekopyhää ihmetellä miksi he ostavat joilla on varaa siihen. Varakkaat ostaa ja köyhät jonottaa leipäjonossa - tämä on eriarvoistunut suomi nykyään. Vaihda ihmessä ystäväpiiriä köyhiin joiden puheenaiheet verhojen värisävyjen asemesta liittyvät jokapäiväiseen sinnittelyyn ja pärjäämiseen kun on pärjättävä alle perusnormin.

Katsotaan mitä sitten tuumaat. Mutta avaa omat ruususen silmäsi ekaksi.

Minullakin on "syvällinen" ystävä, joka aina haluaa pohtia miten ympäristö tuhoutuu yms. Ihan koko ajan. Aihe on tärkeä, mutta hän on silti aika masentavaa seuraa.

Itse tutustuin kollegaan, joka oli juurikin iloinen ja seurallisen oloinen. Mutta jutut pyöri sitten oikeasti kippojen ja kuppojen tasolla koko ajan, oli vaateshoppailuhullu myöskin ja rakentamassa taloa jonka materiaalit oli ykkösaihe. Vetäydyin seurasta, koska itse en ole niin käytännön ihminen että jaksaisin vaan tuota. Hänkin kai ärtyi vaatimattomasta pukeutumisestani ja vanhahtavasta kodistani. Lisäksi huumori ei natsannut yhtään, hän nauroi mielestäni tosi tylsille jutuille aina.Etsi uusia ystäviä! Joko olette kasvaneet eri suuntaan tai teit vikavalinnan kaverien suhteen alun perinkin!

Mitään syyllisten etsimistä ei tarvita tai sen arvottamista kumpi on parempi ihminen.

Olet itse wannabe kermaperse. Rahat ei vaan riitä.

"Mistä saisi tavallisia ihmisiä? Olen itse kuitenkin sellainen. Normitulotaso, asuminen, vapaa-ajanvietto, yritän ymmärtää, että maailmassa on muitakin kuin minä ja minun tarpeeni." Hmmm, niinkö todella?  Tarpeita on muitakin kuin hengissä pysyminen. Noilla kavereillasi on luultavammin voimakas tarve ilmaista itseään, sillä alemman tason tarpeet on jo tyydytetty. Oletko ikinä kuullut Maslow´n tarvehierarkiasta?

"Parhaat kaverini ovat kaikki rikkaisiin perheisiin syntyneitä, rahaa riittää, käydään ulkomailla monta kertaa lomailemassa, ostetaan ja ostetaan lisää koko ajan. Ei yhtään mietitä, että maailma tuhoutuu ja itse voisi tehdä sen eteen jotain. "Haluan ostaa Louis Vuittonin ja kyllä mä olen sen ansainnut" Nämä ihmiset on ollut vuosikymmeniä mun ystävinä, mutta jotenkin nyt mun silmät on auennut, enkä jaksa enää katsella ja kuunnella ihmisiä, joiden maailma pyörii vain oman navan ympärillä. Niille on turha puhua nälänhädästä tai ilmastonmuutoksesta. Ne miettii, että onko vauvanpeitto oikean sävyinen vai pitääkö pyytää mummin kutomaan vielä yksi, koska toi sininen ei sovi huoneen verhoihin. Tai miksi värikartat on Suomessa niin huonoja, joten täytyy tilata ne Ruotsista ja maalit sitten kanssa, että saadaan oikea sävy käytävän seinään."

Minusta kuulostaa siltä, että olet alitajuisesti tiedostamattasi kateellinen noille kavereillesi. Tai vaihtoehtoisesti mielenkiinnon kohteenne vain ovat kovin erilaiset. Asenteesi kavereitasi kohtaan kuulostaa hieman ylimieliseltä ja tuomitsevalta. Ei ihminen ole ihmisenä huono, jos hänen harrastuksensa tai intohimonsa kohdistuu esim. sisustamiseen tai muotiin ja hän pyrkii niissä asioissa perfektionismiin. Voi olla helppo ajatella että ihminen joka ei piittaisi visuaalisuudesta, mutta pyrkisi sen sijaan perfektionismiin esim. musiikissa tai puutarhanhoidossa tai käytettyjen autojen tuunauksessa, olisi jotenkin parempi, mutta näin ei ole. Kannattaaa oppia ymmärtämään, että ihmiset ovat erilaisia ja nauttivat eri asioista.