Normaali äitisuhde?
Millainen suhde teillä on äitille aikuisiällä? Miten suhteenne on muuttunut lapsuudesta/nuoruudesta?
Asia kiinnostaa, sillä oma äitisuhteeni vaivaa minua jollain tapaa. Olen siihen periaatteessa ihan tyytyväinen - kotona oli aina hyvät oltavat, ei riitelyä tai taloudellisia huolia, mutta läheisyys, avoimuus ja asioista puhuminen loistivat poissaolollaan. Minulla oli teininä vakavia ongelmia, joista vanhempani eivät edelleenkään tiedä mitään. Äitini ei koskaan myöskään ottanut puheeksi kuukautisia, seksiä tms.
Nyt aikuisena yhteyttä tulee pidettyä harvakseltaan whatsapp-viestein ja silloinkin puhe on yleensä puutarhan hoidosta tai vastaavasta.
Ehkä tästä syystä minun on vaikea avautua ylipäätänsä yhtään kenellekään asioistani.
Tulen pian itse äidiksi ja haluaisin luoda lapseeni läheisen suhteen, joka kestää koko elämän. Ennen kaikkea haluaisin että lapsi voisi kertoa minulle ongelmistaan eikä kotona tarvitsisi piilotella tunteita.
Kommentit (2)
Moni tietää oman kokemuksen vuoksi millainen vanhempi ei itse sitten ole kun se aika koittaa. Kaikesta oppii ja voi ottaa opiksi.
Kuullostaa ihan tavalliselta suomalaiselta suhteelta vanhempiin. Eli ulkoapäin kaikki hyvin, mutta ei uskalleta puhua.