Lue keskustelun säännöt.
Änkeätko jonkun mokille
Kommentit (24)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pisteet siitä, että tässä ketjussa on käytetty oikein sanaa ängetä. Olen lukemattomia kertoja nähnyt palstalla sanan virheellistä käyttöä.
Kyllä. Valitsen aina jonkun satunnaisen mökin ja meen sinne.
En. Ihan on kutsuttu.
Jos mökin omistaja ei osaa sanoa, että "nyt ei sovi tulla", niin kärsiköön sitten nahoissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei ole mökkiä, mutta monella ystävälläni on. Kukaan heistä ei ole koskaan saanut mökkivieraita yllättäen ja pyytämättä. Ihmettelen vaan, onko ilmiötä oikeasti olemassakaan, vai onko tuo vain urbaanilegendaa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole mökkiä, mutta monella ystävälläni on. Kukaan heistä ei ole koskaan saanut mökkivieraita yllättäen ja pyytämättä. Ihmettelen vaan, onko ilmiötä oikeasti olemassakaan, vai onko tuo vain urbaanilegendaa.
Epäilen, että urbaanilegendaa on. Aina sama juttu: tulee aina koko perhe yllättäen, tuliaisina aina kahvipaketti, viipyvät aina täysihoidossa monta päivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka päästä eroon änkeäjästä laillisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä koska näin on aina toimittu. Mökki rakennettiin aikanaan talkoovoimin joten me talkoolaiset vierailemme siellä aina kun haluamme ja nautimme kiitollisuuden velka kestityksestä.
En. Mökkeily on kamalaa, lähden lomanviettoon Välimerelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kutsuttiin mutta en änkeä, en halua. Ollaan kaupungissa juhannus.
Meijän mökki on tyhjänä koko jussit. En mene edes omalle mökille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen saanut kutsun. En ole tainnut änkeä.
Ei hoidan itse omat mokani, jälkiliukkaat eivät kuulu tyylini.
Kyllä. Lähdetään perinteiselle aaton veneajelulle ja poiketaan matkalla tuttujen mökeillä🙂
En änkeä, joskus olen vihjaillut ettei ole juhannuksena mitään tekemistä ja saanut (säälistä) kutsun ja tuntenut itseni ulkopuoliseksi ja toivomattomaksi vieraaksi.
Nyt meillä on omakin mökki, mutta ei sielläkään yksinään huvita olla.
On mulla kavereita, mutta mua ei ikinä pyydetä mihinkään juhliin/juopottelemaan, en edes pahemmin käytä alkoa eikä minua haittaa vaikka muut ovat aivan seipäässä.
En änkeä, mutta ystäväni lapsineen änkeää meille. Hän soitti, että tultaisko teille juhannuksena vai onko teillä muuta. Sanoin, että tänne vaan, ei olla vielä keksitty mitään juhannukseksi. Ens juhannukseksi kutsuin meidän perheen yhden ystäväperheen luo, viikonloppuna sovittiin.
Joissain kaveripiireissä on ihan normaalia kutsua itsensä kylään. Helpompaahan se on ilmoittaa, milloin itselle sopii ja kysyä, sopiiko teille. Suurimmalla osalla on kaikenlaisia menoja, joten arvaa sitä nyt ruveta kyselemään, että tuletteko meille silloin, ai ei sovi, no entä silloin, ai olette silloinkin menossa.
En, eikä kukaan änkeä meille. Eiköhän tuo kummallinen, ilmeisesti 1960-luvulla syntynyt ilmiö ole jo jäänyt jokseekin pois tapakulttuurista. Se sai alkunsa, kun perheisiin hankittiin ensimmäinen auto, jolla oli helppo mennä ja jota oli kiva käydä näyttämässä.