Lue keskustelun säännöt.
Ero ystävinä - jääminen saman katon alle
10.06.2018 |
Meillä siis minä en enää halua olla parisuhteessa lapsen isän kanssa. Olen tätä pyöritellyt mielessäni, ja haluaisin että eroaisimme, jäisimme parhaiksi ystäviksi ja kämppiksiksi saman katon alle. Toki nukkuminen eri sängyissä, ja molemmat tietäisi että hoitoja ei tuoda kotiin.
Voisiko tämä toimia? Meillä siis ongelma juuri se, etten tunne intohimoa enkä rakkautta, vain pelkkää ystävyyttä mieheen. Ja tosiaan lapselle olisi katastrofi jos eroaisimme ja toinen muuttaisi pois..
Ääh auttakaa
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Ei tule onnistumaan. Miten siivoukset, ruuanlaitota jne. kun kumpikin elää omaa elämää?
Ajattelin että samalla lailla kuin tähänkin asti, minä teen suuren osan ja mies esim laittaa pyykit kaappeihin ja muuta pienempää.
Tästä vastapalvelukseksi myös raha-asiat voisi jatkua kuin nyt, niin ettå miehellä isompi vastuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanokaa vaan suoraan jos tämä on ihan idioottiajatus... Itsestä se vaan tuntuu mahdolliselta.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä mieltä se mies on?
En ole ottanut asiaa puheeksi vielä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä mieltä se mies on?
En ole ottanut asiaa puheeksi vielä
Aivan, tärkeintähän on ensin tietää mitä av-raati sanoo ja sitten vasta puhua puolison kanssa. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan idiootti ajatus. Jompikumpi jossain kohdalla sitten rakastuu ja ihastuu ja toiselle osapuolelle asia on sen jälkeen helvettiä. Parempi että etsit oman asunnon ja jaatte lastenhoitovastuun tasan puoliksi.
Vierailija kirjoitti:
Sanokaa vaan suoraan jos tämä on ihan idioottiajatus... Itsestä se vaan tuntuu mahdolliselta. Idioottiajatus!
Miksi menit naimisiin?
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tule toimimaan jos toisella on romanttisia tunteita.
Enpä usko, että tulee onnistumaan. Kuvittelisin kyllä, että mies voi tuosta ottaa pikkuisin nokkiinsa ja lähteä elämään omaa elämäänsä, hankkia uuden suhteen jne. Ehdota niin sittenpä tiedät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kukaan mies tuohon suostuisi ?
Älytön idea! Sinä haluat erota, mutta ilmeisesti mies ei niinkään? Minusta tuo olisi hänelle aivan kidutusta ja elättelisi koko ajan turhia toiveita.
Toisekseen juuri tuo, että ei saa tuoda "hoitoja" kotiin, ei ilmeisesti myöskään ketään, josta on kiinnostunut ihan seurustelumielessä. Aika ikävää, jos kotonaan ei voi olla kuin kotonaan. Ei aina välttämättä tuolla toisellakaan osapuolella ole kotia lähellä, jonne aina mennä. Sitten tulee riitaa, jos toinen alkaa jatkuvasti juosta hoitojen pwrässä ja toinen jää aina lapsen kanssa kotio..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka se hoitojen kanssa pelaaminen tapahtuisi? Tykkäisivätkö hoidot?
Miksi haluaisit tällaisen ratkaisun? Mitkä on hyvät puolet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvät puolet ne että lapsi saisi elää edelleen elämää kuin ennenkin. Hänellä on nyt muista asioista johtuen hyvin vaikeaa niin siksi en halua kuormittaa häntä täysimittaisella erolla.
Olemme olleet pitkään naimisissa, joten tämä järjestely olisi myös kevyt lasku itsenäisyyttä kohti. Ja tosiaan olemme todella hyviä ystäviä. En ajattelisi asiaa jos en uskoisi sen olevan mahdollista.
Itse kun asiaa ajattelen, tämä "järjestely" olisi tilapäinen, 1-3vuotta.
Mitä jos menisitte pari/seksuaaliterapiaan? Jos kaikki on muuten hyvin mutta seksuaalinen halu puuttuu, ehkä sitä voisi yrittää löytää?
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos menisitte pari/seksuaaliterapiaan? Jos kaikki on muuten hyvin mutta seksuaalinen halu puuttuu, ehkä sitä voisi yrittää löytää?
Samaa minä ehdottaisin. Terapiaa kannattaisi kokeilla. Onko sinulla sellaisia odotuksia, mitä kukaan ei voi täyttää?
Miten pienet lapset teillä on?
Voitko eritellä, mitä toivoisit tuolta järjestelyltä? Jos voisit silti asua ja elää arkea miehen kanssa, ilmeisesti ne sujuvat hyvin.
Tarkoitatko että sinut vain vapautettaisiin velvoitteesta harrastaa seksiä? Jos et kerran halua siihen ketään muutakaan? Etkö halua seksiä ollenkaan vai inhoatko sitä miehesi kanssa, ja miksi?
Ja mitä tarkoitat ettet tunne rakkautta? Mitä siis tunnet häntä kohtaan, ja mitä siitä puuttuu, että se olisi mielestäsi rakkautta?
Arvostatko häntä? Mitä asioita hänessä arvostat?
Kunnioitatko? Jos et, miksi et, onko hän tehnyt jotain sellaista että kunnioituksesi kuoli?
Vierailija kirjoitti:
Voitko eritellä, mitä toivoisit tuolta järjestelyltä? Jos voisit silti asua ja elää arkea miehen kanssa, ilmeisesti ne sujuvat hyvin.
Tarkoitatko että sinut vain vapautettaisiin velvoitteesta harrastaa seksiä? Jos et kerran halua siihen ketään muutakaan? Etkö halua seksiä ollenkaan vai inhoatko sitä miehesi kanssa, ja miksi?
Kyllä meillä on ihan toimiva seksielämä. Haluan vapauden, sinkkuuden, ja että mieheni kanssa oltaisiin ystävät eikä puolisot. Luulen että oltaisiin paremmat ystävinä kuin puolisoina.
Ei tule onnistumaan. Miten siivoukset, ruuanlaitota jne. kun kumpikin elää omaa elämää?