"Valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun" - miten te muut työnhakijat selviätte jatkuvasta torjunnasta ja pettymisestä?
Vaikka kuinka yritän olla innostumatta kiinnostavista tehtävistä tai haastatteluun pääsemisestä, tämä on paljon vaikeampaa kuin uskoinkaan. Itsetunto on ihan pohjamudissa eikä tee mieli enää edes hakea mitään, ettei joudu pettymään.
Miten te muut selviätte?
Kommentit (10)
Noh oletko kokeillut geotermistä lämpöprojektia?
Elä lähde siihen kilpailuun jos koet ettet pärjää siinä, keskity sen sijaan kilpavarustelunn ja kuuntele sydäntäsi. Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia. Hankaluuden keskellä lojuu mahdollisuus.
Kyllä se aina pahalta tuntuu, mutta kokoan itseni ja haen uuteen paikkaan. Tuntuu kyllä, että joskus se vielä kostautuu.
Ei auta itku markkinoilla. Töitä ei ainakaan hakematta saa.
Terv. Suunnilleen 20 hakemusta joka viikko
Maapallolla on 7 miljardia ihmistä. Jos lähetätä jokaiselle kerran viikossa työpaikkahakemuksen, on jossain vaiheessa pakko tärpätä olipa se typäikka sitten vaikka Keniassa.
Kyllähän se hieman ahdistaa, varsinkin kun olen koittanut saada tammikuusta asti jo töitä. Olen hakenut varmaan sataa eri paikkaa mutten ole päässyt kertaakaan haastatteluun asti edes. Kannatti kouluttautua tradenomiksi 😅kun ei kelpaa niin ei kelpaa..
Toivoa löytyy aina. Eikä vähiten siksi, että tiedän olevani pätevä hakemaani työhön, vaikka ei olekaan kokemusta paljoa. Kyllä se työpaikka tulee joskus sieltä vastaan, ei saa luovuttaa. Se olisi liian helppoa.
Kun sisäistää sen ettei ole yksin. On satojatuhansia työttömiä Suomessa. Joten sillälailla.